Kesä on täällä

Viime postauksessa ajattelin olevan jo niin lämmintä, ihan kuin kesä! Nyt ne kuvat näyttää jo ihan talvisilta – varsinainen kesä tuli ihan yhtäkkiä. Haluan jossain vaiheessa kirjoittaa kevään kuulumisia enemmänkin. Tai lähinnä ajatuksia siitä, mitä se liikautti. Nimittäin paljonkin. En halua menettää niitä oppeja, rauhoittumista, sitä kaikkea hyvää, mitä kevät sai ymmärtämään.

Nyt kuitenkin, jo kesä. Kesä, jota on kovasti kaivattu, mutta jonka loman ensimmäinen pätkä ei kerrankin ala työputkesta, joka päättyy kuin seinään. Itse asiassa viime ajat töissä on olleet kiireisimmästä päästä, mutta puhunkin olosta sen ohessa. Juuri siitä, minkä tämä kevät sai aikaan – kiirettä ja stressiä töissä kestää vaikka kuinka, kun voi aidosti hyvin sen ympärillä. Ja sellainen olo on nyt. En muistanut – ehkä edes tiennyt – miltä tämä voi tuntua.

En ole ehkä koskaan lähtenyt lomalle tällaisessa olotilassa. Vielä virkeänä, hyvällä mielellä, hyvissä voimissa, hyvinvoivana. Yleensä olo on ollut nääntynyt ja edes monen viikon kesäloma ei ole tuntunut riittävän. Tämä on ihanaa.

Tultiin mökille, mökki on edennyt hyvin keväällä. Tämä ehkä sittenkin valmistuu. Kyllä se valmistuu. Meneillään on vajan tekoa ja sisällä paljon kaikenlaista näpräämistä, jotka eivät kovin paljon ulospäin näy. Talvella tehtiin yhdessä kattoa, nyt minusta on harvoin apua. Kuormankannossa yleensä eniten. Tuntuu hyvältä olla silti yhdessä koko ajan, vaikka toinen ylhäällä ja toinen alhaalla. Tarvittaessa huutamallakin saa kutsuttua.

Saarilla on ihanaa, parasta. Tämä paikka on niin uskomattoman uskomaton. Huomenna on juhannus, ja jo nyt olen aivan lomakuutamolla. Saadaan mun vanhemmat tänne juhannukseksi. Vannoin, etten enää viettäisi yhtään juhannusta tällä puolella vettä, mutta minkäs sille voi. Onneksi saadaan olla täällä. Jotenkin kamalan kiitollinen ja onnellinen olo. Kaikesta <3