Tienvarsikukkia ja laiturijoogaa

Tällä lomalla olen ihastunut erityisesti tienvarsikukkiin ja laiturijoogaan. Kolmanneksi myös pyöräilyyn, jonka ansiosta mahdollista on paitsi tienvarsikukista nauttiminen, myös joogaan pääsy. Mökkinaapuri meidän omasta saaresta hurauttaa joka heinäkuun aamu veneellä toiseen päähän saarta, ja pitää siellä saaristokeskuksen laiturilla joogatunnin. Harkitsin sinne osallistumista myös toissa ja viime vuonna, ja vasta nyt sain aikaiseksi. Onpa ihana, ihana konsepti! (Täällä voitte nähdä esimerkiksi meidän perjantaiset jumalatar-asanat. En tiedä, onko se sen oikea nimitys, mutta kumminkin :))

Matkaa vesitse tosiaan olisi vain muutama kilometri, mutta asvalttitietä kuluu 15 kilometriä suuntaansa. Sotkin sen fillarilla ekana aamuna hirvittävässä kiireessä ja hiessä, mikä ei varsinaisesti ollut paras tapa aloittaa joogatunti. Mutta ei se mennyt pilalle, matka ja jooga oli ihanat kumpikin.

Paluumatka vasta olikin, kun pysähtelin tämän tästä, kuvasin ja nuuhkin kukkia. Autossa kokemusta ei edes saa, ei käsitystä siitä miten suuria ja tuuheita heinäkuiset tienvarsikukat maalla ovatkaan. Miten värikkäitä ja tuoksuvia! Miten hiljaista teillä on, ei ääntäkään. Heinäsirkkojen vain.