Sands hotel and spa, Indian Wells

Viimeinen reissupostaus Jenkeistä! Aika tarkkaan kuukausi sitten palattiin kotiin ja aika tarkkaan myös kuukausi on edessä kesälomaan, aika ihanaa. Kevään loma venyi tänä vuonna myöhemmäksi kuin aiemmin, mikä tuntui nahoissa alkuvuonna. Ajankohta kuitenkin palkitsee nyt, kun tämä pari kuukautta töissä tuntuu lähinnä piipahdukselta. Ah!

Vietettiin siis matkan viimeinen yö Indian Wells -nimisessä pikkupaikassa, joka on minusta ennemminkin samaa kaupunkialuetta Palm Springsin ja Palm Desertin kanssa. Alueella on poikkeuksellisen paljon ihania hotelleja. Viimeisenä iltana Vegasissa löydettiin tämä Sands Hotel and Spa, joka oli kaikin puolin superkiva. Se on vastikään remontoitu täysin aika kauhean näköisestä tienvarsimotellin tyyppisestä vanhasta hotellista, ja lopputulos on timanttia.

Tunnelma on rauhallinen, idyllinen ja ylellinen, kuten koko Palm Springsin alueella. Kuten jo viimeksi sanoin, tykkäsin Palm Springsin alueesta juuri näiden syiden vuoksi. Olotila kaikkialla oli jotenkin ihmeen seesteinen ja hyvin turvallinen. Lumihuippuiset vuoret, kuivat aavikot ja palmut yhdistettynä puhtauteen ja siisteyteen oli myös näkynä ihmeellinen kombo, jota ei oikein edes ehtinyt yhden yön visiiteillä sulattelemaan.

Sands -hotellissa nautin (taas) näiden tekijöiden lisäksi suunnattomasti sisustuksesta ja koko hotellin ilmeestä. Hotelli ja sen huoneet on viimeisen päälle kauniita, vähän marokkolaishenkisiä, aavikolle sopivia ja murretun vaaleanpunaisia, mustavalkoisen ja beigen korostuksella . Allasalue oli mielettömän kaunis, samoin hotellin ravintola. Jo pelkästään kylpyhuoneessa vietin useamman tovin opiskellen värejä ja symmetriaa, joka teki tilaan sen omaleimaisen tunnelman. Ihana, ihana!

Hotelli ja allasalue oli jostain syystä vieläpä melkein tyhjät meidän majoittuessa. Toisaalta tämän huomasin jo La Serena Villasissa: kaikki yleiset tilat oli mitoitettu niin, että vaikka hotelli olisi ollut täynnä, kaikkialle olisi mahtunut helposti. Lisää ihmeesti lomaoloa, kun ei tarvitse laittaa kelloa soimaan, että ehtii aamulla parhaille allaspaikoille. (Been there, done that!) Lisäksi joka paikka oli hyvä paikka, eikä esimerkiksi altaalla huonoja nurkkia olisi ollutkaan.

Ehdittiin viettää altaalla vielä koko aamu (ja vaihtaa paikkaa kolme kertaa, koska halusin kokeilla kaikkia sohvia) ennen kuin yhden maissa suunnattiin lopullisesti kohti Los Angelesia ja kotia. Sandsissa myös asiakaspalvelu oli suloisen ystävällistä, ja koko kokemus siis loistava. Menisin tänne ehdottomasti uudelleenkin – jopa ennemmin kuin La Serena Villasiin, yksinkertaisesti puolet halvemman hinnan takia.

Todisteita Palm Springsistä Losin posh -väen lomanviettopaikkana saatiin vielä uloskirjautuessamme, kun pienen respalobbyn täytti neljän tai viiden kolme-neljäkymppisen pariskunnan supertyylikäs joukko, jonka saapumista hotelliin oli hauska seurata. Mimmeillä kiilteli nimittäin sen verran mani-pedit ja herroilla hampaat, että heikompaa meinasi häikäistä 😀 En tiedä kävivätkö he töissä lainkaan, koska kaikki aika on saattanut kulua salilla, Rodeo Driven Manolo Blahnikilla ja Maseratikaupassa, mutta ei sen niin väliä. Iloisia he olivat ja volat kaakossa. Mahdolliset muksut oli varmaan kotona Santa Monicassa paikallisten supernannyjen hoivissa, kun jengi luultavasti hetken päästä aloitti viikonlopun tutustumalla huoneiden laatugineihin, jatkoi illalliselle hotellin ravintolaan ja siitä keskustan lounge-klubeihin.

Siinä vaiheessa, kun Losin partyporukka heräili uuteen päivään Sandsissa, me oltiin jo tupsahdettu Helsinki-Vantaalle. Olo oli taas ihan taivaasta tipahtanut, kuten aina tämmöisten reissujen jälkeen. Kesästä ja kodista on jo saatu kiinni, mutta aika vaivalloisesti se tällä kertaa kävi! Loma oli niin uskomattoman ihana.