Loma teki kaiken, minkä sen tehdä piti. Sen jälkeen on kuitenkin takki ollut erikoisen tyhjä, eikä annettavaa arjelle ole oikein löytynyt. Tiedän, ettei syy ole yksin tavallinen lomaltapaluublues. Ei enää. Vaikka arjen palikoita ei tullut varsinaisesti lomalla mietittyä, niitä katsoo uudella tavalla, kun niistä on hetken ollut erossa. Tämän olotilan jatkuminen on vähän hätkähdyttänytkin katsomaan, mistäs nyt on kyse.
Mökin rakentamisen päättymätön kesto väsyttää sittenkin koko ajan enemmän. Maratonin viimeisellä neljänneksellä ei tee mieli antaa periksi, mutta kyllä jalka nousee vähemmän kepeästi joka askeleella. Vaikka tämäkin vaihe on monella tavalla rikas, ei rakennustyötä tehdä sen itsensä vuoksi. Valmiiksi sen tietenkin, tietenkin jo toivoisi. Pitkän aikaa on pystytty menemään rakentamisessakin edullisin hankinnoin. Nyt vaihe muuttuu, tulee isoja laskuja. Se tietää loppusuoraa (ainakin vuoden mittaista sellaista), mutta aiheuttaa myös uusia mutkia rattaissa, mietittävää ja priorisoitavaa.
Juhannus tulee jo kuukauden päästä muistuttamaan siitä, että viime vuonna uskallettiin toivoa, josko vuoden 2019 juhannus olisi saatu viettää saaressa. Ei saada. Harmittaa. Vaikka kaikki on itse aiheutettua, silti harmittaa. Kärsivällisyyden ja pitkäjänteisyyden on ollut pakko kasvaa näinä vuosina, mutta ei tässä Dalai Lamaksi olla muututtu.
Täydet neljä vuotta kestänyt koitos työpaikalla tuli päätökseensä juuri ennen lomaa. Viisi vuotta tässä työssä tulee valmiiksi sekin aika pian. Täytän tänä vuonna 35. Huomaan pohtivani, mitäs nyt. Yhtäkkiä enemmän.
Repaleiset viikot, viime viikon lopun kotona pidätellyt flunssa ja liikkumattomuus vaikuttavat mielialaan nekin. Pt-jaksoni tuli päätökseensä tällä viikolla, ja olo sen elämän jatkamisen suhteen on edelleen innostunut ja tasapainoinen. En vain ole päässyt nyt noin kuukauteen elämään siinä rytmissäni, ja se tuntuu soluissa.
Onneksi on kesä, miten pian se jo onkaan. Valo on vaikuttanut tänä keväänä uskomattoman paljon. Jos lempivuodenaikani syksy olikin viime vuonna ihmeellisen hankala, on tänä vuonna tavallisesti sivuuttamani kevät antanut vastapainoksi ihmeellisen määrän onnea. Siitä olen mielettömän iloinen. Tänä viikonloppuna laitan vanhempien kanssa meidän takapihaa, suunnittelen äidin kanssa mekkoja veljen kesähäihin ja juhannusjuhlia. Juhannusjuhlia sittenkin.
& Other Stories dress
Gucci bag
Hilfiger shoes