Mieletön Las Vegas

Musta tuntuu, että postasin ihan samanlaisella otsikolla viime reissulta ensimmäiset terkut Vegasista, kun en malttanut odottaa varsinaisen jäsennellyn postauksen tekemistä. En tälläkään kertaa! Kuvakansiot on aivan täynnä tältä reissulta, ja olen jopa kyennyt pitämään ne jonkinlaisessa järjestyksessä tulevia postauksia varten – tällä hetkellä valmiina on kuvat kymmenelle jutulle, ja ainakin saman verran on tulossa. Olen ollut aivan pähkinöinä kuvaamisesta tällä reissulla, ja nauttinut siitä niin! Suunnitelmissani onkin postata viimeistään kotiin päästyä koko reissun kuvat ja ajatukset aikajärjestyksessä. Mutta nyt, tässä välissä, tällainen malttamaton terkkupostaus Vegasista.

Huh, meidän matka ja loma on ollut niin mieletön, etten nyt vielä edes pysty tai halua pukea sitä sanoiksi. Päällimmäinen tunne on hurja irtipääsy arjesta. Jo lento Losiin tuntui yhdeltä jättipompulta jollain megatrampoliinilla pilvien läpi avaruuteen, jossa sen jälkeen ollaan vain leijuttu. Arki ja kaikki kotona on yhtä kaukana alla ja takana, ja olo on painoton. Ajantaju on poissa. Ei ole mitään järkeä siinä, kuinka paljon ollaan nähty ja koettu suhteessa siihen, kuinka vähäisiä päiviä tiedän meidän olleen matkalla. En edes viitsi laskea niitä takana olevia päiviä, koska leijun täällä pilvien päällä, jossa niitä on ääretön määrä. Aavistelen kotiinpaluun olevan raju.

Vegas on ollut tälläkin kertaa mieletön. Seesteisen Palm Springsin pikkuvillamme jälkeen kaupunki tuntui hetken liian räikeältä ja päätäsärkevältä, mutta kunnon unien jälkeen tempauduttiin taas tähän kaninkoloon. Majoitutaan tällä kertaa The Venetianin Palazzossa, joka on osoittautunut ihan mielettömäksi. Käytän paljon sanaa mieletön, koska sitä tämä kirjaimellisesti kaikki on: mieltä vailla. Järki, logiikka, kohtuus puuttuu kaikesta.

Ollaan pyöritty jättimäisen Venetianin sokkeloissa, nukuttu ja syöty hyvin, treenattu, loikoiltu hetkiä poolilla, kävelty vain, shoppailtu yksi puolikas päivä outletissa. Se oli eilen, ja valikoidut muutamat löydöt molemmille olivat luonnollisesti mielettömiä. Enin aika kaikkeen kuluu tässä mielettömyyden katselussa. Siihen saa kulumaan aikaa niin paljon kuin sitä on. Kulkee vain eteenpäin ja haukkoo henkeään. Ensimmäisenä iltana käytiin myös Las Vegasin moottoriradalla Nascar -kisaillassa, mikä sekin oli hauskaa. Ei turistin turistia, vain paikallisia autoharrastajia intohimonsa parissa. Ja yksi intohimoinen autoharrastajaturisti mun vieressäni.

Nyt jatkamaan päivää Vegasissa, huomenna lähdetään johonkin suuntaan. Ei vielä tiedetä minne.