Tartar

On tehnyt mieli viime aikoina tehdä vain lempiruokia. Suunnittelin koota niitä tännekin, jos ehtisin ja pystyisin jopa oikeasti kuvaamaan niitä. Nimittäin nyt on käynyt niin, että meidän keittiöstä tuli vahingossa talvikuvauskelpoinen. Siis vaikka kaikkialla on pilkkopimeää, meidän keittiön saarekkeen valot ja valkoinen marmori toimii ruokakuvauksiin! Aah, mitä ihmettä?! Halleluja, en olisi ikinä uskonut. Enkä siihen tietenkään edes ymmärtänyt yrittää pyrkiä.

Sadattelin vain aina vanhoissa kodeissa, kun lokakuusta huhtikuuhun pitäisi ajoittaa kaikki kotikuvaukset lauantaille tai sunnuntaille kello 11-13 väliin. Harvemmin samaan haarukkaan puolen vuoden aikana osuu just niitä ruokia, joita haluaisi kameran muistikortille. Nämä kuvat on otettu kyseisissä olosuhteissa, ja oikeasti jopa kelpaavat!

Yksi parhaista, ehkä jopa ihan lempiruokani tällä hetkellä on tartarpihvi. Itse tehtynä. En ole vielä koskaan saanut ravintolasta niin hyvää, kuin kotikeittiöstä, etenkin jos Mr. kokkaa.

Tiedän, että raaka liha jakaa varmaan mielipiteitä, mutta mulla on kaksi ennakkotestiä, ellet ole koskaan kokeillut.

Tykkäätkö lihasta?
Jos kyllä, siirry seuraavaan kysymykseen.

Tykkäätkö sushista?
Jos kyllä, kokeile tartaria.

Oikeasti, tee se.

Tiedän toki senkin, ettei lihan syöminen näinä päivinä ole kovin ookoo, ja usein yritänkin sitä välttää. Kuitenkin myönnettävä on, että lihaa edelleen syödään. Tartar on makumaailmaltaan tosi paljon sushin kaltainen. Suolainen, ja tietenkin raaka. Samoista syistä niitä kumpaakin himoitsen yli kaiken, mutta molempiin tulee myös täysi stoppi, jos annos on liian iso. Kokeile siis pienellä määrällä ensin. Tartaria ei kannata seisottaa jääkaapissa seuraavaan päivään, se pitää syödä heti.

En myöskään ikimaailmassa himoitse mitään tavallista muovipaketissa olevaa jauhelihaa, ja saan yökkimisreaktioita pelkästä raa’an kananmunan juomisen tai syömisen ajatuksestakin. Jostain käsittämättömästä syystä kumpikin raaka-aine (indeed) muuttuu tässä annoksessa vain ylellisyydeksi, mielettömäksi herkuksi.

Ollaan epäonnistuttukin tämän tekemisessä, mutta täydellinen resepti on löytynyt. Se vaatii (3-4 hengelle, tai muuntele mausteiden määriä lihan määrän mukaan seuraavassa suhteessa):

•  400g Stockan tartarjauhelihaa 
• 2 rkl worcesterkastiketta
• 1 tl tabascoa
• 1 tl vastarouhittua mustapippuria
• 2 tl hyvälaatuista suolaa

Stocka nyt ei tietenkään ole mikään ykkösvaatimus, mutta mä olen löytänyt sen idioottivarmaksi paikaksi saada tähän hyvää lihaa. Ollaan kokeiltu kauppahallit ja itse raapimiset, mutta ei. Tämä on parasta. Jos haluat ryhtyä jauhamaan tai riipimään lihaa itse, kannattaa kysellä neuvoja lihatiskeiltä. Me ei osata niitä antaa 😀

Sekoita kaikki mausteet kunnolla lihaan (käsin), ja laita se samantien jääkaappiin kansi tai kelmu päällä.

Tee sillä välin lisukkeet lautasen reunalle:

• kapriksia hakkeluksena
• punasipulia pieninä kuutioina
• valkosipulimajoneesia (ellet jaksa itse, Kruunumajoneesi kunnollisella määrällä valkosipulia on hyvä)
• pienellä terällä raastettua limen kuorta (tämä on MUST!)

Lisäksi tehdään aina kunnollisia ranskiksia (kuorellisia, hyviä) ja sitruunalla ja pippurilla maustettua salaattia.

Kokoa edelliset lautaselle, sitten pihvi. Pihvin keskelle kananmunankeltuainen. Lautasella tai ainakin käden ulottuvilla on hyvä olla myös mustapippuria, ehkä sormisuolaa.

Tämä on meidän spesiaaliviikonloppuruoka, usein perjantaisin, työviikon päälle, pöydän ääressä syötynä (koska kyllä, muuten possuillaan aina sohvalla kaikki ruokamme).

Ja ainiin! Kuohuviinillä. Ei punaista tai valkoista viiniä tartarin kanssa, sanoi Alko. Kannatti uskoa. Empiirinen tutkimus osoitti, että myös kokiksen kuplat toimii 🙂