Urapukeutuja

urapukeutujaup

 

urapukeutuja.fi

 

“Pukeutuminen on aina viestintää”

Sain viime tiistaina ison ilon ja kunnian olla mukana ystäväni Ullan työpukeutumiseen keskittyvän Urapukeutuja -konseptin ennakkokoulutuksessa. Ulla on se tyylikäs tyyppi, josta olen ennenkin puhunut, ja jonka kanssa olen nyt pari kertaa uppoutunut juttuihin työpukeutumisen tiimoilta. Miksi työpukeutumiseen panostamista edelleen pidetään koreiluna? Miksi kukaan ei kerro, miten töihin pitäisi pukeutua? Miksi se on niin saamarin vaikeaa! Mistä naisille miesten puvun kaltainen joka tilanteen ratkaisu?

Ulla on kehittänyt sen ratkaisun, Urapukeutuja -metodin. Se syntyi juuri hänen omasta tuskastumisestaan noihin edellä mainittuihin kysymyksiin. Hän palasi töihin lapsen kanssa kotona vietetyn ajan jälkeen, ja oli siinä välissä kasvanut omien sanojensa mukaan ikäänkuin aikuiseksi. Ei voinutkaan olla enää se toimiston nuorin tyyppi, jolle vähän hassut vaatteet annettiin anteeksi. Oma tyyli oli hukassa, eikä rahaa tai varsinkaan aikaa asian miettimiseen joka aamu ollut yhtään.

Innostus asian perehtymiseen lähti kuulemma lapasista. Syntyi ajatus siitä, että muutkin hyötyisivät siitä, mitä hän on tajunnut. Oikeastaan pitää vain pysähtyä tekemään työ, jossa asia käydään perusteellisesti läpi, ja sen jälkeen asia rullaa itsestään. Työaamuisin ajan ja hermot voi säästää muuhun.

“Työvaatteet eivät ole kaikki mitä tarvitaan, mutta myös ne tarvitaan”

Ensinnäkin on tajuttava, että työpukeutuminen on tärkeää. On totta kai selvää, että ammattitaito on ykkösasia. Mikään ei korvaa osaamista. On kuitenkin hullua, että suomalaiset naiset ovat maailman koulutetuimpia, kovia ammattilaisia, urallaan etenijöitä – mutta eivät sitten kehtaa näyttää sitä. Selvä tosiasia kun kuitenkin on se, että ihminen arvioi asioita ensinäkemältä. Jos ensivaikutelma ulkomuodosta kertoo jotakin muuta kuin sen, mitä todella olet, myös osaamisesi voidaan arvioida alakanttiin.

Pukeutumiskulttuurimme on Suomessa loppujen lopuksi niin vaatimaton, että ali menee melkein aina, ja yrittäessä ylilyönnit ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus. Siksi sitä helposti luovuttaa.

Osaamisen ja ulkomuodon on vastattava toisiaan. Jo kauan ennen kuin tarvitsee ajatella itse vaatteita, Urapukeutujan metodissa onkin mietittävä sitä, mitkä ovat tavoitteesi urallasi. Mihin olet menossa? Mikä on unelmatyösi? Oletko koskaan tunnustanut sitä edes itsellesi, ihan oikeasti? Unelma on unelma, ja sen kuuluukin olla taivaissa. Entä minkä työn haluat seuraavaksi? Tavoitteet määrittelevät sitä, minkä viestin haluat itsestäsi kertoa. Tavoitteiden kirkastaminen helpottaa siis myös sen keksimistä, minkä viestin haluat pukeutumisellasi antaa.

“Työpukeutuminen kertoo muille, kuka uskot olevasi”

Kyse ei myöskään ole kauneudesta. Kyse on siitä, että ulkomuoto kohtaa sen, mitä haluat viestiä. Paketoinnilla on aina väliä.

Urapukeutuminen on myös ymmärrettävä nimenomaan uraksi. Se ei tarkoita bisnespukeutumista, ellet sitten työskentele bisnesmaailmassa. Ura on mikä tahansa työura. Sinun työurasi. Urapukeutuja -metodi määrittelee viisi karkeaa kategoriaa, joiden sisälle suuri osa työnkuvista mahtuu. (Sanomattakin on selvää, että niissä töissä, joissa työnantaja määrittelee tarkoin, tai jopa antaa työasun, tätä pohdintaa ei juuri tarvitse käydä.) Oman työn kategoria on tunnistettava, jotta voi ymmärtää millainen on se koodisto, jota sinun töissäsi sanattomasti noudatetaan. Harvemmin kun sellaisissa töissä, joissa työnantaja ei työvaatteita tarjoa, kukaan edes kertoo pukukoodia tai mitään viestiä käyttäytymisestä!

Kun tunnistaa oman työnkuvan kategorian, on määriteltävä pukeutumisen rajat sen sisällä. Mikä on minimi, mikä maksimi, ja mitä sillä välillä voi pukea päälleen.

“Ylipukeutuminenkin on huonoa pukeutumista”

Esimerkiksi omassa työssäni minimin määrittelee kokoukseton ja palaveriton toimistotyöpäivä, jolloin voin pukea vaikkapa siistit farkut. Maksimi taas on miesten pukua vastaava siisti mekko tai housupuku, ei kuitenkaan mustaa pukua vastaava. Jos ylittäisin maksimin ja tulisin cocktail-mekossa tai juhlapuvussa töihin, tai alittaisin maksimin kiskaistessani lenkkarit ja verkkarit jalkaan, kummassakin tapauksessa olisin väärin pukeutunut. Nämä rajat ovat joka työpaikalla erilaiset. Metodin viisi kategoriaa auttavat kuitenkin tunnistamaan ne oman ympäristön rajat.

Näitä kategorioita ei myöskään kannata pelätä. Ne eivät ole mitään kastiluokkia, vaan yksinkertaisesti sen ympäristön normistoja, joiden mukaan mennään.

 

1urapukeutuja

urapukeutujaup-3

 

Urapukeutuja -metodi ei kerro hihojen mittoja, eikä lahkeiden leveyksiä. Se ei kerro sinulle mitä sinun pitäisi pukea päällesi. Se auttaa sinua keksimään sen itse. Se auttaa sinua luomaan miesten puvun kaltaisen univormuston, joka ei petä minään aamuna. Itse metodi käskee ensin miettimään mikä on se sinun univormusi. Jos se ei ole selvää, tai muoti ja vaatteet eivät vaikka kiinnosta alunperinkään, ota käyttöön idoleita ja esikuvia. Tärkeää on, että heidän ruumiinrakenteensa, ja värityksensä vastaavat omaasi edes suurin piirtein. Julkkiksia pukevat usein ammattilaiset, joten heidän pukeutumisestaan on hyvä lähteä testaamaan samankaltaisia vaatteita ja mittasuhteita itsellesi. Vielä parempi, jos idolisi on joku tuttusi, kaverisi tai vaikka uutisankkuri. Näet häntä joka päivä ja saat ideoita.

Ulla ei sanonut tätä, mutta minä sanon: kopioi törkeästi. Jos siis joku ihminen näyttää jokseenkin samalta kuin sinä, mutta sairaan paljon tyylikkäämmältä, testaa vaikka ihan samaa mekkoa, samanlaisia kenkiä, ja katso sopivatko ne sinulle. Siitä pääset jyvälle, ja jalostamaan omaa tyyliäsi.

 

2urapukeutuja

 

Sitten – istu hetkeksi alas ja määrittele univormusi. Kaksi tai kolme asukokonaisuutta, joista sinä tykkäät, joissa viihdyt, ja jotka sopivat sinulle ja työsi kategoriaan. Univormu ei tarkoita tiettyä yhtä vaatetta, vaan tyyliä ja selkeästi määriteltyjä ominaisuuksia asussa. Teen tämän työn jossain lähitulevaisuudessa omassa vaatekaapissani, ja olenkin jo miettinyt univormujani. Päivänselvää on, että yksi univormuistani on vajaamittaiset, hieman korkeavyötäröiset mustat suorat housut, ja sileä, kapeahko business-tyylinen yksivärinen neule sekä rouheat kengät.

Ei siis mitkään tietyt housut tai tietty neule, vaan näitä ominaisuuksia sisältävien vaatteiden yhdistelmä. Monenlaiset housut voivat täyttää esimerkiksi omat kriteerini housuille. Kaapissani olevat leveät culottesit, kapeat housut ja porkkanamalliset housut kaikki ovat vajaamittaisia, korkeavyötäröisiä, mustia ja suoria. Neuleita ja muita sileitä paitoja omistan myös jo muutamia perusvärejä, ja rouheita kenkiä on herrainkengistä traktoripohjaisiin korkonilkkureihin. Juju on siinä, että niitä yhdistävät samat ominaisuudet, joita univormussani on. Kun tunnistan ne ominaisuudet, osaan etsiä sellaisia asioita kaupassa, ja kieltäytyä muista.

“Elegance is refusal” (Coco Chanel)

Työvaatteisto toimii, kun sen kanssa ei rönsyile. Se tarkoittaakin kausittaisten muotijuttujen ohi kävelemistä. Vapaa-ajan pukeutumisessa voi sitten ottaa rennommin. Työpukeutuminen useimmiten kuitenkin toimii paremmin, kun tiivistät pakettia. Värit tulee määritellä myös. Kun olet määritellyt univormusi ja värisi, on aika tehdä inventaario ja ostoslista. Siinä myös pitäydytään. Osta sesonkia vastaan, vaikka kuinka mieli tekisi muuta: syystakkeja kevätaleista, kesähameita syksyllä.

“Hyväksy se, että työvaatteiden ostaminen ei ole aina nopeasti palkitsevaa, mutta palkinto koittaa jokaisena arkiaamuna”

Työvaatteiden shoppailusta ei ehkä saa sitä iloa, että jotain kivaa tänään, mutta se palkitsee myöhemmin, jatkuvasti, ja pidempään. Muista ja sisäistä myös vanha klisee: panosta laatuun. Myy kaikki harvoin käytetyt hippailuvaatteesi, lainaile kaverin kanssa juhlamekkoja, äläkä panttaa kaapissasi mitään muutakaan harvoin tarvittavia vaatteita. Panosta kaikki kunnon arkivaatteisiin. Muista myös, että netissä jossain on aina ale.

 

urapukeutujaup-2

 

En malta odottaa, että pääsen oman vaatekaappini kimppuun ja inventoimaan sitä näillä opeilla! Huomaan, että olen ollut näillä suunnilla jo pitkään, mutta nyt oikeasti jotakin loksahti paikalleen. Nyt tajuan, mitä pitää tehdä, ja missä on mennyt vikaan. Ja että tämä on oikeasti aika helppoa!

Ulla on avannut tänä syksynä urapukeutuja.fi -blogin, jossa hän jakaa näitä tässäkin sitaatteina olevia napakoita palasia ajatuksistaan, ja muun muassa esittelee mestaripukeutujanaisia. Koulutuksiakin on luvassa, ja myöhemmin aika jännää jotain muutakin! Kerron näistä varmasti lisää täälläkin – koska nämä ratkaisut ansaitsee tietoonsa jokainen!

 

3urapukeutuja

 

Ps. Katsokaa muuten mikä paikka koulutuksella oli! Perhejuristit Kokko & Kuusiluoman toimisto Kruununhaassa Liisankadulla. Sitä vuokrataan juhlatilaksi, minkä pidän taatusti mielessäni seuraaviin kemuihin! En saanut leukaa irti rinnastani koko iltana. Aion toteuttaa tuota omaa metodiani myös sisustuksessa: kopioin törkeästi täältä kaiken seuraaviin koteihin ja suuren osan mökille! Pah, että unohdin ison kameran tuona iltana kotiin!

8 comments so far.

8 responses to “Urapukeutuja”

  1. Kepa says:

    Olipa mielenkiintoista tekstiä, vaikkei itsellä työpaikallani ryhmäkodissa tavallaan pukukoodia ole, kunhan olet asiallisesti pukeutunut. Tai itse kannan sitä ajatusmaailmaa, että jos on joku meno päivän aikana niin sitten en kolitsihousuja jalkaani laita. Voisi kuitenkin silti helpottaa pukeutumista, kun olisi valmiiksi miettinyt muutaman mukavan “univormun” valmiiksi ja rennompaakin vaatetta suunnittelisi vähän siistimmäksi 🙂

    • Eveliina says:

      Kiva kuulla! Innostuin itse tästä tosi kovasti! Tietyllä tavalla se oli iso oivallus, että “aina on pukukoodi”. Se vain riippuu paikasta ja ympäristöstä. Ja että silti kannattaa miettiä mikä on se viesti, jonka haluaa välittää. Oma univormu on nimenomaan oma univormu 🙂

  2. Kati says:

    Kiinnostava postaus! Itse olen palannut opiskelijaksi, joten pukeutuminen saa olla rentoa tällä hetkellä. Haen kuitenkin harjoittelupaikkoja ja työhaastatteluihin mennessä olen kyllä pohtinut sopivaa pukeutumista. Kuinka näyttää asiantuntevalta, mutta ei jäykältä? Olen yrittänyt tutustua yritysten pukeutusmiskoodiin nettisivujen kautta, jotta ei tulisi yli- tai alipukeutumista. Tavoitteenani on hankkia vaatekaapin laadukkaita peruspilareita, jotta vaatekriisiä ei pääsisi syntymään. 🙂

    • Eveliina says:

      Olet tosi hyvällä tiellä jo siksi, että haluat etsiä asiasta tietoa ja haluat panostaa asiaan olemalla oikein pukeutunut! Ihan varmasti löydät sen sopivan tavan. Kannattaa seurailla Urapukeutujan vinkkejä, joita tulee jossain vaiheessa häneltä paljon lisääkin 🙂 Tässä oli vain muutamia huomioita itse metodista, joka oikeasti auttaa konkretiaan kun siihen tutustuu! Itsellänikin vielä tuo työ kesken.

  3. Kaisa says:

    Mielenkiintoinen postaus! Juuri näitä asioita on viime aikoina tullut mietittyä paljon. Kävin vilkaisemassa blogiakin, seurantaan jää!

    • Eveliina says:

      Hei kiva kuulla! Tosiaan, itsekin on niin monta kertaa tullut tuskailtua tämän asian äärellä! Se on tämän juju, että aikaa ja vaivaa kuluisi mahdollisimman vähän, kun työvaatekaappi olisi aina kunnossa 🙂

  4. Anni says:

    Tämä urapukeutuja osui ja upposi! Lähti heti instassa seurantaan! 🙂
    Urapukeutujan Ulla on osannut pukea sanoiksi asiat, joita mietin todella usein. Olin heti, että mikä juttu tämä on? Todella kiinnostava ja omaa sydäntä lähellä oleva asia. Vau! 🙂

    Työskentelen itse suuressa mediakonsernissa, jossa pukeutuminen on vapaampaa, mutta silti ajattelen todella usein ihmisistä, että etkö ole aamulla katsonut peiliin tai miksi ihmiset pukeutuvat, kuin olisi luontoretkelle lähdössä?! En voi käsittää esimerkiksi sellaista, että töihin tullaan sellainen tuulitakin omainen takki päällä, siis miksi? Se on lenkkeilyä varten ja vielä pahempaa se on, jos miehellä on esim. puku ja sellainen takki vedetty päälle.. Kuulostan varmaan todella mielipuolelta ja aika pinnalliselta, mutta ulkonäkö nyt vaan on se, jota katsot ensin, kun kohtaat ihmisen. Hih! 😉

    Mielestäni on ihana, jos esimerkiksi kadulla näkee tyylikkään ja ryhdikkään ihmisen! siitä tulee vaan sellainen fiilis, että vau olipas ilo silmälle! 🙂

    Olen työskennellyt aiemmin myyjänä mm. myynyt timanttikoruja, joten asiakaspalvelussa on vain oltava huoliteltu ja sinne ei voi mennä juuri sängystä heränneen näköisenä. En tiedä onko tämä moodi jäänyt minulla päälle, mutta mielestäni töihin täytyy pukeutua siististi ja edes hieman meikkiä naiselle on suotavaa. Jotenkin tuntuu, että on vaan niin suomalaista, että ei voisi pukeutua kauniisti ja näyttää hyvältä… Ja älä suinkaan ymmärrä, että kuvittelen itse olevan joku täydellisyys, mutta minua kiinnostaa miltä näytän ja millaisen viestin välitän itsestäni. 😉

    Tykkäänkin tästä sinun blogista juuri siksi, kun pukeudut tyylikkäästi, kauniisti ja ympäröit itseäsi esteettisillä asioilla, niistä tulee niin hyvä mieli! <3

    • Eveliina says:

      Hei mahtavaa! Minustakin Ulla on tiivistänyt asian hienosti sanoiksi ja ajatuksiksi. Aion ehdottomasti syventää oppejani pian 🙂 “Pukeutuminen on aina viestintää” -lausahdus on erityisen osuva! Ja kiitos hirmu paljon sanoistasi! Todella ihana kuulla! <3 🙂

Leave a Reply to Kepa Cancel reply

Your email address will not be published.


© Eveliinalivin. BLOG DESIGN BY KOTRYNA BASS DESIGN