Hei moikka sinä! 🙂 Me on palattu jo kotiin lomalta eilen, ensimmäinen työpäiväkin jo takana. Tällä kertaa ei ollut niin hirveän taivaasta tipahtanut olo lähteä tai palata lomalta. Olin odottanut lomaa ja matkaa ja valmistautunut siihen niin hartaasti, että sen saapumisessa pysyi mieli mukana. Samoin paluussa: ajatukset oli aika lailla järjestyksessä tulevien viikkojen arjesta, paluu ei ollut kovin suuri järkytys. Ja olihan loma aika lyhytkin, ei ehtinyt mieli vaeltaa kokolailla muualle. Vaikka ainahan sitä… On vähän ahdistavaa palata lomamoodista, jonne on kuitenkin niin hyvin päässyt. Siitä olen kyllä iloinen itsessäni: osaan ottaa vapaan vapaana, ja työt työnä, mikä helpottaa elämää ja oloa!
Olo ei ole kovinkaan levännyt, mutta sitäkin enemmän virkistynyt. Uni kun jäi onnettoman lyhyelle viikon aikana: heräsin aina aikaisin varaamaan just sitä parasta aurinkotuolia 😀 tai lenkille, joogaan, vain rannalle katselemaan aamuhetkiä tai viimeisinä aamuina auringonnoususafarille ja lopulta lennolle, ja nukkumaan ei malttanut millään mennä ajoissa. Kuitenkin levättyä tuli monena päivänä, kolme kokonaista päivää näillä rantarytmeillä: joku pieni liikunta, iso hidas aamiainen, koko päivä rannalla ja sitten illalliselle. Ihanaa <3
Ja tuo Totuus Harry Quebertin tapauksesta olikin lopulta ihan loistava! Kesti vähän koukuttaa, mutta minkä ihanan lukukokemuksen se sitten tarjosikaan! Sitäkin olin kaivannut: rauhassa lukemista. Muina päivinä oltiin aika paljon menoissa, mutta niistäkin sitä virkistymistä mieleen ja oloon sai. Inspiroitumista. Uusia asioita kaikille aisteille, eri maailman kolkan ilmaa. Sitä on loma meille. Arabiemiraatit oli kyllä monin puolin kiva lomakohde. Siitä lisää myöhemmin.
ps. Ainiin: iho! Se parani aika hyvin, joskin kovin hitaasti viikon aikana… Vielä lauantaina ja sunnuntaina näky oli aivan karsea, olen tänään säikytellyt työkavereitani sammakkonaamaselfieilläni tuolta edellisviikonlopulta, mutta kyllä se nyt alkaa olla huomattavasti parempi sen allergisen reaktion osalta. Kuitenkin iho kuoriutui kokonaan, jättäen kuivan ja kireän ja kovin turvonneen lookin jälkeensä. Ja nythän tietysti täällä kotona on katupöly-siitepöly-kaikkipölyaika, joka on mulle aina huono. Siispä silmät muurautuneet ihan niistä iloista umpeen nyt melkein muutenkin, aagh! Mutta ei enää sitä kammottavaa oloa ja näkyä – toivottavasti ei enää tulekaan. Herkkä se nyt on, eikä meinannut meikkiä tänään ensimmäistä kertaa oikein sietää. Mutta eiköhän se tästä, tämän viikon taidan painella töissäkin meikittä…!
H&M: everything I’m wearing
Voi, miten ihania lomakuvia! Kuulostaa just täydelliseltä toi teidän lomapäivän rytmi ja kauniit sun rantavaatteet <3 Myös hotellin allasalue ja tietty toi biitsi näyttää ihanilta :). Täällä on selvästikin jo ikävä meren kohinaa.
Oliko toi aavikkoreissu millainen? Meillä se jäi käymättä, kun dune bashing ei ollut mahdollinen, ja se näytti kuuluvan kaikkiin vähän lyhkäisempiin aamuretkiin.
Tsemppiä arkeen paluuseen ja ranskan tenttiin! 🙂
Kiitos hirmusti Sandra! 🙂 Aavikkoreissu oli aika kiva – näkymät oli kyllä ainutlaatuiset. Ainoastaan pitkä miinus oli se, että mulle tuli aivan hirveän huono olo – kuten kyllä usein autossa, mutta tämä kyyti kun oli tarkoituksella sellaista vuoristoratamaista, olo oli kertakaikkiaan surkea! Mutta se ei tietysti ollut itse reissun vika 😀