Tällainen lämpö on joka kerta yhtä maagista. Varsinkin iltaisin. Kun on näin pimeää, pitäisi olla sata miinusta ja puoli metriä toppaa. Kun taas on lämmintä, ei ole pimeää. Eikö? Tämä Thaimaan kombinaatio pimeydestä ja lämmöstä ei vaan mene meille skandinaaveille kaaliin. Ainakaan näin lyhyellä lomalla. Yhtä ihmeellistä on se auringon tipahtaminen silmissä horisonttiin. Joka kerta. Miten se voi liikkua niin nopeasti.
Hotellin ravintola on tosiaan aika kallis, ja ollaan joka toinen ilta käytykin jossain muualla syömässä. Eilen käveltiin rantaa sata metriä, pikkukatua viitisenkymmentä ja illallisen hinta putosi noin seitsemäsosaan hotellista. Mutta viiden tähden tilalle tulikin viisi vihreää muovituolia, vessapaperirulla lautasliinoiksi ja kulkukissat ja omistajien lapset pöydän alle yhdeksi palloksi tappelemaan – tai leikkimään ehkä. Ruoka yhtä taivaallista, palvelu vieläkin parempaa. Ihana paikka. Tyypillinen paikallinen, jossa vielä jokunen vuosi sitten olisin valellut itseni (ja ne kissat) käsidesillä, mutta nääh. Ei jaksa enää. Ruoka on tuoretta ja tunnelma siellä tuulessa liehuvassa aaltopeltikatossa.
Sinne mennään varmaan uudelleenkin vielä, mutta tänä iltana valittiin viisi tähteä ja neljä numeroa hinnassa, kun oli thai-buffet -ilta. Syötiin itsemme ähkyyn maailman parasta vihreää currya, jälkkäripöytä tyhjäksi ja käveleskeltiin hetki rannassa ennen puiseen buggyyn hyppäämistä ja mäkeen kiipeämistä. Auringonlaskun ihmettely, ihana illallinen, päikyt parvekkeella, kirjan lukeminen loppuun, kuuden tunnin aurinkovarjon alla makoilu ja satunnainen laiska meressä lillumishetki on olleet tämän päivän agendalla.
Another day in paradise, kaikki hyvin <3
