Them wide leg jeans

farkutautumnpreset-2

 

On nyt ollut pitkä ajanjakso, kun olen sysännyt kaikki vaateajatukset taka-alalle. Huomio ja rahat on menneet muualle, enkä ole viitsinyt kiusata itseäni käymällä kaupoissa suunnilleen vuoteen. Se on tehnyt kyllä hirveän hyvää. Tuntuu, että kaappi on ollut kunnossa ja joka päivälle löytynyt kivoja juttuja melkolailla riittävästi. Siitä on kiittäminen ainakin vuosi sitten tekemäni Urapukeutuja -mietintää ja tietysti muuttoja. Muuttojen myötä tuli karsittua rankasti, mutta mietinnän ansiosta myös hankittua harkitusti. (Urapukeutuja -postauksia täällä, täällä, täällä ja täällä.)

Mun on ollut tarkoitus tehdä Urapukeutuja-juttu kokonaan uudelleen, tai ainakin päivittää sitä huolellisemmin. Tein tuon mietinnän aika pikaisesti viime vuonna, ja vaikka siitä onkin ollut huima alitajuinen apu, tänä keväänä tyyli ja asujutut kiinnostelee taas roimasti enemmän. Pukeutuminen ylipäätään innostaa taas. Vuoden alusta alkanut elämäntapojen raiteilleen saattaminen on herätellyt ihania fiiliksiä omasta itsestäni, ja ajan- ja rahankäytön paine sieltä remppa- ja sisustusasioista on poistumassa.

Lähestyvä matka tekee myös ihmeitä. Olen yllättänyt totaalisesti itsenikin, kun olen viime viikot selaillut ihan innoissani kauppojen kevättarjontaa. Ja äidin kanssa tietysti aina innostun. Äidin muutamat vierailut vuodessa Helsingissä on parasta muutenkin, mutta yhdessä me aina löydetään kaupoistakin jotain spesiaalia. Nämä farkut on yksi sellaisista ostoksista parin viikon takaa. En ole tällaisia koskaan ennen ajatellut, enkä oikein tiedä, mistä himo niihin syttyi. Ehkä jenkkimatkasta, ehkä siitä, että nämä on jotain ihan uudenlaista mun kaapissani, ehkä jostain keväthöyryistä, ehkä vain äitishoppailupäivän ilosta. Varmasti kaikista niistä.

Erityisen iloinen olen siitä, että käytän näitä ilolla. Emmi kirjoitti just hetki sitten instaansa lyhyen tekstin siitä, miten on koko elämänsä kokenut reitensä mukamas liian suuriksi farkkuihin tai vaaleisiin housuihin, mutta onneksi lopettaneensa niin hölmöt ajatukset. Olen ajatellut täsmälleen samoin. Yhtäkkiä enää en. Yhtäkkiä jopa leveälahkeiset farkut tuntui ihanilta. Ihanaa ajatella näin, ja ihanaa käyttää ihania farkkuja. Ihanaa.

 

farkutautumnpreset-7

farkutautumnpreset-6

farkutautumnpreset

farkutautumnpreset-4

farkutautumnpreset-9

 

Cos jeans
& Other Stories knit
Marimekko coat
Angelo Bervicato shoes
Gucci bag



Helsingin ihanin kahvila

cafeengel-3

 

Me ollaan huomaamatta otettu Helsinki-viikonloppuina tavaksi käydä ulkona aamiaisella joko lauantaina tai sunnuntaina. Vaikka nyt ollaankin oltu monta viikonloppua putkeen Helsingissä mökkisaaren jäätilanteen vuoksi, koen silti nämä kotiviikonloput aina harvinaisuudeksi. Niistä on siis jotenkin lupa nauttia ihan täysillä, ja tämä aamiaisluksus on jäänyt näköjään perinteeksi. Johtuu usein myös siitä, että jääkaappi on viikonloppuaamuisin tyhjä. Arkiviikon säntilliset ruuat tulee pinnistettyä suunnitelmallisesti, mutta viikonloppuna ajatustyö laiskottaa.

Helsingissä on kahviloita, aamiaispaikkoja ja brunssiravintoloita vaikka kuinka paljon, mutta yllättävän harva on oikeasti todella mieluinen. Vaadin kokemukselta hyvän ruuan ja hinta-laatusuhteen lisäksi nimittäin viihtyisän ympäristön. Ulkona syöminen on aina kuitenkin ylimääräinen rahallinen panostus, eikä pelkkä hyvä ruoka saa ainakaan mua liikahtamaan uudelleen, jos paikka ei ole kiva.

Ylivoimainen ykkönen on Café Engel. Suunnataan sinne lähestulkoon joka kerta, ainakin kahdestaan. Engelillä on pelkkiä valtteja. Sijainti Senaatintorilla on loistava, Tuomiokirkkonäkymä ikkunoista ihana. Paikan tunnelma on kotoisa ja rento, mutta silti samalla historiallisen arvokas. Aamiainen on ihana ja se on edullinen. Tarjolla on useampi (olisikohan viisi?) erilaista pöytiin tarjoiltua runsasta aamiaisannosta, jotka maksavat noin 15 euroa. Monet brunssit ja hotelliaamiaiset alkavat olla hinnoiltaan jo niin kipurajoilla, että tämä erottuu joukosta. Tärkeä kriteeri on myös se, että molemmilla lähtee nälkä. Täällä se ihme kyllä onnistuu. Itse annoksissa ei ole mitään kovinkaan erikoisia osasia, mutta kaikki on laadukasta ja todella hyvää. Jostain ihmeen syystä Engeliin myös aina mahtuu hyvin. Ikinä ei olla jääty ulkopuolelle, vaikka paikka onkin aika pieni. Palvelu on ripeää, ja mansikkahillopurkki mehulasia isompi. Näillä ansaitaan lempipaikan papukaijamerkki <3

 

cafeengelB

cafeengel-5

 

Pelkkään aamiaiseen ei käyntejä tarvitse rajoittaa, sillä Engelistä saa myös aivan loistavaa ruokaa muuhun aikaan. Ja kakkuja ja teetä, aah…! En ole kovinkaan suuri kavereiden kanssa kahvittelija (tykkään mieluummin illallisista ja muista aktiviteeteista), mutta sovin aika usein myös esimerkiksi työtreffejä tänne. Viime(kin) kesänä jäi testaamatta takapihan ulkoilmaelokuvateatteri, Kino Engel. Tämä virhe on ehdottomasti korjattava!

 

cafeengel-2

cafeengel

cafeengel-10

cafeengel-11

cafeengel-6



Uusi tv-taso melkein valmis

tvtasoTOKA-10

 

3 x Ikea Metod keittiökaapit 80 x 60 x 40 
6 x Ikea Veddinge -ovet

 

tvtasoTOKA-15

tvtasoTOKA-6

tvtasoTOKA-14

tvtasoTOKA-2

 

Haa jes, jälleen yksi muutosta kaivannut sisustusasia on saatu valmiiksi! Niin moni asia on jo kunnossa, että vanha tv-taso, tv ja sohva on pistäneet silmään jo pitkän aikaa ja pahasti. Viimein viikonloppuna myytiin vanha taso ja käytiin samalla reissulla ostamassa uusi. Olen bongannut tämän Ikea -hackin Pinterestistä ja blogeista jo kauan sitten, ja suunnitelmat on olleet ihan selvät ainakin heinäkuisesta muutosta asti. Täällä näkyy vanha taso, ja tämän uuden suunnitelmia.

Kyseessä on tosiaan Ikean seinään kiinnitettävät keittiökaapit, 80 cm leveinä, 60 cm korkeina ja 40 cm syvinä. Runkoja on kolme, kussakin siis kaksi ovea. Valittiin samat kermaan taittavat puolimatat valkoiset ovet, kuin meillä oli Töölön keittiössä. Melkein halvin, mutta käytössä aivan loistavaksi todettu valinta. Kaapit kiinnitettiin seinään, ja alle ujutettiin muutama puupalikka näkymättömiin kantavuutta tuomaan. Ilme on silti leijuva, jota halusinkin. Ei jalkoja.

Vähän palapeliä tässä oli, sillä eihän tätä ole tarkoitettu tv-tasoksi. Johdoille piti sahata tason kanteen reikä, ja hiukan takalevyjäkin rei’ittää ilmankierron vuoksi. Marmori teetetään siksi myös vähän ns. vajaana takaseinästä, että johdot mahtuu välistä.

 

tvtasoTOKA

tvtasoTOKA-3

 

Kokonaisuus on siksi kesken, että päälle on tulossa vielä kivitaso. Valkoista marmoria, kuten muuallakin. Kaappien päällinen ei ole viimeistelty ilman tasoa muutenkaan, mutta kivitaso oli tämän jutun juju joka tapauksessa. Haluttiin arvokkaan näköinen, kiinteä kokonaisuus, ja siihen kivi sopii. Sen jälkeen vasta mietin, tarvitseeko ovet pienet pyöreät messinkivetimet… Kokonaisuudesta puuttuu myös uusi telkkari. Aargh! Se tulee olemaan litteämpi ja sirompi, ja se tulee seinälle. Olen jo nyt aivan fiiliksissä ikkunaan asti jatkuvasta tasosta, jonka päälle voi asetella ihania asioita. Kun telkkari tulee seinään, asettelutilaa on melkein kaksi ja puoli metriä!

Jännitin vähän tämän onnistumista ja meinasin perua koko jutun, mutta onneksi en. Tilaa on triplamäärä, ja silti kaapisto näyttää kevyemmältä kuin vanha. Ja mikä tärkeintä: teetetyn viimeistellyltä ja just tähän tilaan kuuluvalta. Success!

 

tvtasoTOKA-7

tvtasoTOKA-13

tvtasoTOKA-4




© Eveliinalivin. BLOG DESIGN BY KOTRYNA BASS DESIGN