Mökillä elokuussa 2019

A1-17

 

A1-7

A1-2

A1-3

A1-8

 

Mökki ei valmistu tänä(kään) vuonna. Silti se etenee. Hyvin hitaasti, kuten sillä tapana on, mutta nyt taas vähän näkyvästi. Sisäseinäpintoja laitetaan kiinni, niihin pienimpiinkin koloihin leikataan kipsilevyä. Käsityönä mitaten, sahaten ja ruuvaten. Viime kädessä kipsilevyn palaa hioen. Niin konkreettista, miten sananmukaisesti käsissä muotoiltu koko rakennus ja kaikki sen yksityiskohdat ovat. Niistä lähes kaikki jäävät valmiin lopputuloksen alle piiloon, mutta meillä on loppuelämämme tieto siitä, että siellä kaikki on kunnossa. Millilleen itse päätetty ja itse tehty.

Juuri instagramin dm-keskusteluissa pohdin, että säästöä itse tekemällä syntyy varovaisenkin arvion mukaan kymmeniä tuhansia euroja. Mutta vaikka meillä olisi rajattomasti rahaa, Mr. ei haluaisi ottaa ketään ulkopuolista taloa tekemään. Ehkä yhdessä hänen kanssaan, välillä, ehkä, okei, mutta ketään hän ei päästäisi tänne hetkeksikään yksin. Isänsä kyllä varmasti, mutta hänet taas me olemme alusta asti halunneet vapauttaa tulemaan vain ja ainoastaan silloin, kun hän itse haluaa. Onneksi niin on käynytkin.

Siispä vaihtoehtoa pikaisemmalle valmistumiselle ei oikein ole edes ollut. Silti, tämän kesän taittuessa syksyksi alan nähdä tunnelin päässä valoa. Olen useasti sanonutkin, että mökki on valmis sitten, kun siellä voi asua joka kerta, kun tänne tulee. Se tarkoittaa vähintään sänkyä, vettä, vessaa, keittiötä, kylpyhuonetta. Eli hyvin valmista. Siinä vaiheessa kuitenkin tuhat asiaa on vielä kesken ja kaukana valmiista. Se ei kuitenkaan haittaa. Luulenpa, että kuitenkin rakennamme tänne jotakin koko loppuikämme. Siispä ensimmäisenä aamuna, kun täältä herätään, joku terassin tai valojen puuttuminen ei ole murhe eikä mikään.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna portaat parvelle on tulleet paikalleen, ja mitattiin katon ja eräiden seinien pinta-ala. Portaat tulivat kaikkien mutkien jälkeen varastoon, eivätkä näkyville olohuoneeseen. Se oli pitkä taistelu, jossa tuli ruumiita. Uhreista raskain oli varastotilan pieneneminen (taas! Kerran se jo jäi jyrän alle sisävessan vietyä siitä neliön). Mutta tästäkin selvitään.

Portaat on muuten yksi hienoimmista käsitöistä koko talossa. Kokonaan Mr:n suunnittelemat ja tekemät. Alkaen raudankappaleiden tilaamisesta ja leikkaamisesta, hitsauksen, poraamisten ja maalaamisten kautta ulkoasun suunnitteluun. Askelmien päälle tulee toki vielä leveämpi puinen astinlauta. Kävin jo portaita pitkin ensimmäistä kertaa “yläkerrassa”. Tilan näköalat on uskomattomat. Tila muutenkin on yllättävän tilava ja avara, vaikkei siellä mahdu seisomaan edes korkeimmassa kohdassaan.

Kattojen ja seinien mittaamisen syy oli puurimojen tai -paneelin tilaaminen. Se tulee jo pian. Ja se on ensimmäinen valmis sisäpinta. Vieläpä suuri sellainen. Jännittävää ja ihanaa.

 

A1-9

A1-22

A1-21

A1-16

A1-15

A1-19

A1-20

A1-24

A1-25

A1-26

A1-27

A1-12

A1-10

A1-32

A1-30



Neljäs hääpäivä

haapaiva

 

Tänään on meidän päivä. Neljä vuotta sitten Italiassa vietettiin perheiden ja ystävien kanssa, yhdessä, meidän elämän rakkaimmat päivät. Sitouduttiin tähän meihin yhteiskunnan edessä, luvattiin toisillemme kaikki. Mikään ei muuttunut, ja toisaalta jokainen asia, esine, tilanne ja tunne liikahti lopullisesti eri kohtaan. Hyvään, rauhalliseen, rakkaaseen, puhtaaseen. Jonnekin, minne kukaan muu ihminen ei koskaan tule näkemään.

Arki on ollut rakasta jokaisena päivänä tämän ihmisen kanssa, mutta tuolloin siihen tuli erityinen sävy. Meidän juttu, meidän tiimi, me.

Me, jotka jo silloin oltiin nähty monta rodeota, mutta jotka näinä häiden jälkeisinä vuosina on selvitty niin paljosta.

Tiedämme nyt, miten haurasta ja miten vahvaa ihmiselämä on. Millaisten esteiden yli tahto ja etenkin tahdosta riippumaton tunne voi viedä. Toivon niin, että se perusta me saadaan pitää omanamme aina. Tämä on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Hän on. Mielikuvitukseni ei nuorempana edes osannut luoda tällaista elämää, tätä liittoa, tätä ihmistä, jonka kanssa, jossa onnessa nyt saan päiväni, yöni, elämäni viettää.

Se, jolla ainoastaan on väliä. Kaikki muu saa hajota ja kadota. Tässä on kaikki, mitä koskaan tarvitsen.

Hän on opettanut rakkaudesta, kärsivällisyydestä, hyvyydestä. Hyvästä tahdosta, kiltteydestä, ystävällisyydestä. Toisten huomioon ottamisesta, muiden asettamisesta ensi sijalle. Minut hän asettaa siihen, yläpuolelleen, aina. Liikaakin. Luopuu kaikesta omastaan vuokseni. Mitään, koskaan, pientä tai suurta, ei minulta puutu. Sen hän varmistaa jokaisena päivänä.

Haluan viettää koko elämäni pyrkien samaan.

 

haapaiva-2

haapaiva-3

haapaiva-5

haapaiva-6

haapaiva-7

haapaiva-8

haapaiva-9

haapaiva-10

haapaiva-11

haapaiva-12

haapaiva-13

haapaiva-19

haapaiva-15

haapaiva-16

haapaiva-17

haapaiva-18

haapaiva-20

haapaiva-21



Hey Hay Hee!

SP03-8

 

Etsin kahta tällaista Hayn Hee lounge -tuolia koko kevään ja kesän meidän takapihalle. En kuitenkaan millään olisi halunnut (tai raaskinut) ostaa niitä suoraan kaupasta. Toivoin löytäväni ne second handina tai ainakin jostain alekampanjasta. Etsin Tori.fi:stä, mutta huomasin siellä olevan vain pitkä lista halutaan ostaa -ilmoituksia, eikä yhtään myynnissä. Kerran joku ihana instagramissa kertoi myynnissä olevasta yksilöstä torissa, mutta myöhästyin. Kerran alkukesästä laitoin myös omaan instastooriini epätoivohuhuilun, olisiko kellään…?

Viime viikolla sainkin ihan yllättäen eräältä seuraajaltani viestin. Haluaisinko ostaa heidän tuolinsa, joka ei ollutkaan löytänyt paikkaa heidän kotoaan. Hinta oli sopiva ja tuoli virheetön – todellakin halusin! Sinä ihana ihminen, kiitos vielä hirmu paljon kaupoista!

Nyt kesä alkaa olla ohi, joten en vienyt tuolia enää takapihalle. Ajatukseni koko ajan olikin, että ostan tuolit varsinaisesti pihakäyttöön, mutta pidän niitä olohuoneessa talviajan. Etsiskelen siis talven ajan toista tuolia tälle kaveriksi ja keväällä hankin niille myös pöydän pihalle.

Joten toinen huhuilu – vieläkö sulla majailee nurkissa tällainen turhana? Ostan!

Edit: löytyi!! Ja vielä juurikin tätä kautta – jes miten mahtavaa 🙂 

 

SP03-4

SP03-12

SP03-20

SP03-13

SP03-16

SP03-11

SP03-17

SP03

 

Siispä tämä löytötuoli seilaa nyt olohuoneessa etsien paikkaansa – ja vaihtoehtoja näköjään riittää. Se on nyt parkkeerannut tuonne kirjahyllyn ja mustan hyllyn väliin, kuten yläkuvassa. Siitä sitä saa nosteltua minne vain. Jossain vaiheessa tulee ehkä divaaniton sohva, jolloin rahi löytää sille tarkoitetun spotin sohvan edestä, ja tilanne selkeytyy.

Mutta ihan sama itse asiassa. Koska miten mahtavaa, että tässä on näin paljon tilaa siirrellä asioita minne sattuu. Ei mun kodeissa koskaan ole ollut neliöitä tämmöiseen tarkoitukseen. Kalusteet on olleet siellä, minne ne millilleen mahtuvat, tai ne on pitänyt vaihtaa kokonaan.

Mutta tuoli itsessään on juuri niin upea kuin ajattelinkin. Takapihalla on sen täydellinen paikka, ja siihen asti jatkan sen siirtelyä.

 

SP03-14

SP03-19

SP03-10

SP03-5




© Eveliinalivin. BLOG DESIGN BY KOTRYNA BASS DESIGN