Home tour – koti keväällä 2020 osa II

Jatketaan kotikierrosta!

Makuuhuoneeseen olen ehkä kaikkein tyytyväisin. Pidän tuosta suuresta matosta, rakastan isoja niskatyynyjä ja söpön värisiä pikkutyynyjä, päiväpeittoa ja niiden huoletonta ja helppoa yhdistelmää. Valaisimet on ainoa ongelma. Katossa on yksi kristalliplafondeista, jonka jo vaihtaisin, jos voisin. Sänky kaipaa keskenään samanlaisia, mustia ja tyylikkäitä lukuvaloja. Ollaan kuitenkin vaihtamassa sänkyä toivottavasti pia..kkoin, joten valaisimetkin vasta sitten.

Fun fact: 
Tiesin pakanneeni tuon vaatekaapin ovessa killuvan tupsun Töölöstä, mutten löytänyt sitä vuoteen mistään. Kunnes tuli Jukolan viesti, ja vuoden ainoa hetki, kun pitää kaivaa Mr:n nappulakengät esiin. Se oli siellä, kengässä. Lähdin Töölöstä viimeisellä ovenavauksella kenkäkassi kädessä ja tipautin vielä ovessa heiluneen tupsun sinne, nyt muistan.

Pieni Azilal -matto on Beyond Marrakech -nettikaupasta.

Fun fact: 
Matto tuli kotiovelle jalkapallon kokoisessa paketissa.

Makuuhuoneen uuden patterinsuojuksen päällä on jatkuvasti jotakin vaihtuvaa. Nyt on kokeilussa Pholcin Mobil -valaisin ja tyhjä kanvaasi. Aion maalata kankaalle jotakin, mutta rimakauhu. Valaisimen kohtaloa en ole vieläkään päättänyt, kohta menee palautusaika umpeen! Se on kiva päivällä, mutta iltaisin valo siinä on jotenkin erikoinen.

Fun fact: 
Kun myytiin Kampin -asuntoamme, nämä pappani huutokaupasta löytämät nojatuolit olivat siellä melkein ainoat esineet näyttöjen aikaan. Moni ostajaehdokas yritti tingata niitä väkisin kauppaan mukaan.

Yhdessä vaiheessa etsin manian vallassa kullanväristä antiikkipeiliä. Sellainen oli saatava. Löysin tämän Arezzon antiikkimarkkinoilta pilkkahintaan, ja raahasin sen lentokoneen ruumassa Suomeen.

Fun fact: 
Peilipakkaukseen ei ollut laitettu nuolia, joten sitä oli varmaan käsitelty ylösalaisin, sillä pakkaus oli leveämpi koristeen kohdalta. Niinpä kehys oli tuhannen palasina perillä. Peili onneksi ei. Löysin Punavuoresta Firenzessä kultausta opiskelleen entisöijän (millä tuurilla?!). Hän taikoi siitä kuin uuden. Peilin koko rasittava tarina täällä.

Oma piha on tämän kodin parhaita asioita.

Fun fact: 
Hamam-pyyhe ikkunanpielessä nostetaan kesäaikaan yöksi ylimmän ikkunan peitoksi. Sitä ei saa ollenkaan auki, joten siellä ei ole myöskään kaihtimia. Eikä sitä saa pestyä, joten se on kamala. Rikki ja huonossa kunnossa. Koko taloon on pakko tulla kohta ikkunaremontti. Voisi kai tuohon jonkun rullaverhonkin laittaa, mutta mitä turhaa, kun pyyhe on niin kätevä. Not. Verho on omalla prioriteettilistallani kuin sukkahousut: pakollista ja tarpeellista, mutta tylsää ja intohimotonta. Eli turhaa rahanmenoa.

Triljoona antiikkituolia. Oikeasti 9 tässä asunnossa. Liikaa. Mutta en osaa luopua.

Manuela Boscon iso maalaus My Queen is Crazy and That’t Why I Love Her on yksi meidän molempien lempiesineistä kotona. Tammisenkin huusin satasella mökkipaikkakunnan pihakirppikseltä muutama vuosi sitten. Mutta sen tiedättekin, koska hehkutan sitä joka kerta.

Kylpyhuonetta inhoan. Entinen omistaja on remontonut sen niin halvalla ja tylsällä tavalla, ettei siinä ole mitään mistä pitää. Vaihdettiin tänne vain allaskaluste, pyyhekoukut ja peili sekä lisättiin musta hyllykkö ja taulu. Putkiremontti on tulossa, joten isoja muutoksia ei kannattanut tehdä. Kylppäristä tulossa lisää kuvia ja muutossuunnitelmia kokonaan omassa postauksessaan.

Fun fact:
Pyykkikoneen päällä oleva tammilevy on kirjahyllyn rakentamisesta jäänyt ainut ylimääräinen pala. Kirjahyllyä kootessa kävelin sen kanssa jostain syystä vessaan ja laskin sen pesukoneen päälle. Siinä se on edelleen. Se pitää kuitenkin ottaa pois joka kerta, kun kone on päällä, koska muuten se putoaa. Samoin tietysti kori.

Sellainen on meidän koti. Niin ärsyttävän epätäydellinen ja sekalainen, kohtalainen ja paikoin ihana – joka tapauksessa mökin jälkeen toiseksi paras paikka.

Vielä loppuun pohjapiirustus. Minulla on vain tämä yksi, johon olen remonttivaiheessa merkinnyt muutokset.