Mökillä marraskuussa 2019

mokkimarraskuugrain50-26

 

Joitakin otsikkovaihtoehtoja tälle postaukselle:

 

Masentava marraskuu

Huomaatko edistystä mökillä? En minäkään

Loukussa

Valon määrä hiipuu

 

Toinen ylhäältä ei tietenkään pidä paikkaansa. Sitten elokuisen postauksen huomaan paljon edistystä. A tekee täällä hirveästi töitä. En ymmärrä, miten hän jaksaa. Eikä ole edes jaksamista, vaan innostusta. Rakentaminen on edelleen parasta mitä hän tietää. Minun jaksamiseni on koetuksella, vaikka teen niin paljon vähemmän. Pattinkien kantamiskuvat eivät ole lavastusta toki, tällaista osaan tehdä silloin, kun tällaista työtä on. Mutta äkkiä on yleensä lautan kuorma kannettu tyhjäksi, ja 90% ajasta menee itse rakentamiseen, jossa en osaa nyt auttaa.

Kymykseen mitä kuuluu, vastataan aina mökkiä. Kaikki liittyy tähän. On esimerkiksi pidettävä erityisen tiukkaa kuria kaikessa muussa, että tätä jaksaisi, etenkin henkisesti. Nukkumisesta, syömisestä, treenaamisesta, työviikosta alkaen. Rahasta puhumattakaan. Suunnitelmat ystävien ja perheen näkemisestä, joulusta, kampaajan tai parturin bookkaamisesta, koko tulevasta elämästä seuraavia vuosia myöten kulkevat aina Korppoon kautta. Riippuu mökistä. Riippuu ajasta, riippuu rahasta, jotka aina riippuvat mökistä.

No, tiedätte tämän stoorin jo, raskaalta tuntuu. Paitsi rakentaminen, myös olla pakosti täällä muiden tiloissa, kun kaipaa kotiin tai tuonne omaan mökkiin. Kulkea tänne niin pitkät matkat vaikeakulkuisesti ja säkkipimeässä, saada silti talvikautena aikaan vain lyhyitä tunteja talossa. Ajatella koko muuta elämää mökin kautta. Että tämä jatkuu vieläkin. Tämä on niin hidasta, ettei kukaan ymmärrä sitä, en minäkään. Me tehdään koko ajan jotain, ja silti kaikki etenee niin, niin hitaasti.

Joskus kurkkua kuristaa ihan mahdottomasti se, että tätä ei voi lopettaa, eikä mitään muuta keinoa ole. Ei ole mitään oikotietä,  on mentävä läpi. Ei voi muuta. Tietenkään en halua lopettaa ja luovuttaa, mutta tämä kuluttaa, uuvuttaa ja rasittaa elämää parhaillaan paljon.

Elokuussa oli vielä valoa, marraskuussa niin kovin vähän.

 

mokkimarraskuugrain50-23

mokkimarraskuugrain50-25

mokkimarraskuugrain50

mokkimarraskuugrain50-3

 

Saunasta ulos on tullut ulko-ovi, ikkunoiden karmeihin sävytetty. Se näyttää valmiilta ja kauniilta. Sauna on pintapuita ja lauteen vesieristystä vaille valmis.

 

mokkimarraskuugrain50-2

mokkimarraskuugrain50-4

mokkimarraskuugrain50-13

mokkimarraskuugrain50-15

 

Parven lattia on tullut valmiiksi, ja portaiden runko.

 

mokkimarraskuugrain50-28

mokkimarraskuugrain50-9

mokkimarraskuugrain50-6

mokkimarraskuugrain50-11

mokkimarraskuugrain50-10

mokkimarraskuugrain50-12

mokkimarraskuugrain50-16

 

Ostettiin apilakuvioinen teräsreikälevy kotiin tehtävää patterisuojusta varten. Siitä leikattiin ensin kuitenkin pala takan puhallusaukkoa varten tänne.

 

mokkimarraskuugrain50-17

 

Terassin runkoa on jatkettu kummaltakin sivulta 2,5 metriä leveämmäksi. Vaikka terassi ei ole prioriteetti, sitä kannatti rakentaa jo nyt saunan oven puolelle. Oven asennus olisi tarvinnut telineet joka tapauksessa, joten miksei samalla valmis terassin runko. Rungon keskellä kasvava mänty saa jäädä terassin keskelle. Tehdään sille reikä.

 

mokkimarraskuugrain50-18

mokkimarraskuugrain50-20

 

Sammaleeseen on kulunut polku siihen kohtaan, mistä talo on palasina kannettu ylös.

 

mokkimarraskuugrain50-27

4 comments so far.

4 responses to “Mökillä marraskuussa 2019”

  1. Päivi says:

    Ymmärrän osittain turhautumisesi, koska et voi oikein itse tekemällä kiiruhtaa aikataulua mitenkään! Voit auttaa vain vähäisessä määrin esim. noita pattinkeja kantamalla , mutta auttaa sekin siinä että miehesi voi sillä aikaa tehdä niitä muita hommia! Ajattele ensi kesää ja aikaa, jolloin sinun tekemisesi alkaa ja saattaa tuon mökin valmiiksi teidän kakkoskodiksi, se auttaa varmaan jaksamaan! Tsemppiä teille molemmille ja nauttikaa myös joulun odotuksesta, mökki ei karkaa minnekään ja pari viikonloppua muissa hommissa tai muuta tehden saa taas sinutkin kaipaamaan taas tuonne!!

    • Eveliina says:

      Kiitos paljon. Nuo ajatukset auttavatkin jaksamaan. Niiden teho vain auttamatta vähenee, kun tämä kestää näin kauan. Minä en nauti (enää / aina / paljon) tästä rakentamisen vaiheesta, ja tunne käy raskaammaksi, kun vuosia on jo monta takana.

  2. Merja says:

    Heti, olisiko missään asiassa, vaikka myöhemmässä vaiheessa mahdollisuus järjestää jotain rakennustalkoita? Eli, rykäistä joku isompi homma roimasti eteenpäin.
    Meillä on vähän sama ongelma, mutta mökki mantereella tekee työt helpommaksi.
    Talkoita täälläkin kaivattaisiin, mutta porukkaa on hieman hankala saada kokoon (nykyään).
    Joskus tuntuu, että mies ei ajattele tai puhu mistään muusta kuin mökistä, minun mittani täyttyy aina silloin tällöin ja jään kaupunkiin.

    • Eveliina says:

      Tosi vähän sellaisia tilanteita on tullut eteen, eikä oikein tulekaan enää. Ehkä joku maalaaminen sitten, kun on jo oikeastaan valmista. Tulijoita kyllä olisi, mikä on ihanaa <3 ja niin jään minäkin, usein kotiin, ja siitä mahdollisuudesta ja ymmärryksestä olen A:lle hirveän kiitollinen.

Leave a Reply

Your email address will not be published.


© Eveliinalivin. BLOG DESIGN BY KOTRYNA BASS DESIGN