Kesä on täällä

weekend-3

 

Kalenteri näyttää vielä kolmea täyttä arkiviikkoa, mutta olo on jo ihan kesä. Kuin olisi lomalla, mutta kävisi vain vähän välillä töissä. Kesätöissä. Muistan kirjoittaneeni samasta olosta jo blogin alkuaikoina monta vuotta sitten, mutta tänä ja viime vuonna olo on ollut vielä extraerilainen. Viime vuoden lämmintä toukokuuta ja ihanaa kesäkuuta ja tämän vuoden vastaavia yhdistää ainakin yksi asia. Me enää asuta kivi-Kampissa.

Kummallista, miten onnellisia me sielläkin oltiin kaikki vuodet, mutta miten paljon elämänlaatu sieltä muutettua on vielä noussut. Melkein alusta asti sielläkin aistin kaipausta vähän rauhallisemmalle kadulle, ja loppuaikoina tarve ulkotilalle kasvoi jo paljon. En silti ymmärtänyt ollenkaan, miten ihan kropassa tuntuva vaikutus rauhan äärelle pääsemisellä onkaan ollut. Eikä olla luovuttu mistään, saatu vain triplaten enemmän kuin koskaan olisi osattu kuvitella.

Asuttiin viime keväänä ja tänä vuonna täällä yhä ihan keskustassa. Vihreys ja sinisyys vain oli ja on lähempänä, ihan kodissa sisällä asti. Samoin hiljaisuus. Töölön toukokuu oli ihan mieletön. Miten ihanaa, että saatiin sielläkin viettää puolivuotinen, joka oli niin kovin tärkeä. Tämä ihan kohta kokonainen vuosi näillä uusilla alueilla on ollut vielä uskomattomampi. En minä tiedä, saako näin onnellinen olla. Joka ikinen päivä, miten kettumainen tahansa, kotiin kävellessä tekisi mieli hyppiä. Hymy tunkee väkisinkin, ja automaattinen huokaus kuuluu varmaan pihaan asti.

Kesät Helsingissä on siis kokeneet eksponentiaalisen ilon kasvun, jos ne ei huonoja ennenkään olleet. Meidän merellä maisemat myös valmistuu, joskus. Laituri on jo valmis, ollut kauan aikaa. Minä olen siellä, aina. Maailmassa ei ole mitään parempaa.

Huomaatteko, tämä kesä pakahduttaa mut. On välillä aika raskasta tuntea kaikkea niin kauheasti. Kaikki on niin suurta, ettei kestä. Ja kun sitä yrittää sanoiksi, syntyy pelkkää paatosta. Koettakaa kestää. Tämä kesä on ihan aluillaan vasta.

 

weekend-2-side

 

Viime viikon torstai oli erityinen päivä. Aloitettiin töissä aamu pt-treeneillä, kuten joka torstai jo parin vuoden ajan. Ollaan vihdoin päästy ikkunattomasta kellarisalista ulkoilmaan, mikä on ihan parasta. Päivä jatkui vuotuisten isojen kesäjuhlien merkeissä töissä, ja päättyi mulle yllärinä Hernesaaren Rantaan Arttu Wiskarin ja Stigin keikalle! Mr. yllätti mut täysin, enkä olisi voinut parempaa toivoa. Mikä kesäilta, mikä Helsinki, mikä fiilis <3

 

weekend-6

 

Tämä kaupunki on kaikkialta niin kamalan kaunis. Rakastan tutkia uusia alueita Helsingissä, kävellä ja huomata vaikka mitä ihanaa. Ja kesällä kaikki kaunis tietty kertautuu. Tämä kuva on Vallilasta.

 

weekend-7-side

 

Perjantaina napattiin säästöpossuautomme mukaan, ja navigoitiin kohti Porvoota. Haettiin mökin parvelle alumiinirungot, jotka piti asentaa nyt. Porvoosta ajettiin suoraan Korppooseen, mutta matka-aikaa kertyi silti seitsemisen tuntia. Kuumassa kuorma-autossa rokki soi ja hiki valui, edessä koko viikonloppu. Jos ilmastointia moottoritiellä haluaa, pitää nostaa sorkkansa ikkunasta ulos.

 

weekend-9-side

 

Kun hellettä on ollut koko päivän, viikonkin, ja illalla auringon laskiessa höyryävään asvalttiin sataa isoja vesipisaroita, tuoksuu kesältä. Meitä odotti Korppoossa iltamyöhällä sateen lisäksi aurinko, peurat, sateenkaari ja valmis sänky <3

 

weekend-14-side

 

Yleensä vasta loman aluksi, mutta tällä kertaa jo nyt, otettiin lempipaikka kalliolta ja kylmä Napuen jämä jääkaapista ilta-auringoksi lauantaina. Napueta oli varmaan sentti tuon minipullon pohjalla, mutta Fever Tree oli kylmää ja ilma kuumaa, joten kaikki oli hyvin. Bambumatosta ripisi vielä Australian Surfers Paradisen hiekkaa, siellä se on viimeksi ollut käytössä.

 

weekend-19-side

 

Äiti heivasi yhden Italian -matkan jälkeen tämän olihatun jo käytöstään, oli muka litistynyt matkalaukussa. Minä rakastan sitä. Pyrin olemaan koko ajan suojassa auringolta (vaikka tässä bikinikuvassa kävinkin juuri katsomassa raksan tilannetta ilman pitkiä vaatteita), ja laitan usein hatun naamalleni laiturilla. Siellä minä sitten mietiskelen maailmaa. Tai esimerkiksi aknea, joka on taas villinä siinä naamallani. Mutta en kovinkaan paljon.

 

weekend-15-side

 

Sunnuntaina palasin mökille jääneisiin sisustuslehtiin, ja otin sieltä lempikuvani esiin. Toin sen Mr:lle mökkiin: täydellinen saarnipaneeli seiniin ja kattoihin on löytynyt. Tai siis kuva sellaisesta, nyt on löydettävä vielä tekijä. Piirrettiin ulkorakennusta kipsilevyyn, koska sitä sattui olemaan käsillä. Hahmoteltiin rakennuksen reunoja pihalle vanhoista haravoista, sirkkelipenkeistä ja laudanpätkistä. Jestas siitä tulee iso.

 

weekend-17

 

Sunnuntaina säästöpossuauto kurvasi lossijonojen ja lauttarannan jätskikiskan kautta kotiin. Uusi lossi toisella merivälillä on niin suuri, että jonottaa ei tarvitse enää ollenkaan niin kauaa kuin ennen. Tietää kiirettä kiskalle ennen kuin lossin puomit aukeaa.

4 comments so far.

4 responses to “Kesä on täällä”

  1. Merja says:

    Ihana kesäkertomus.

  2. Elma says:

    Ihana kun kuvaat pakahtumisen tunnetta. Kovin tutulta tuntuu <3 . Tää kesä vaan ON niin ihanaa aikaa. Tuntuu ettei sydän pysy sisällä rinnassa ja haluaisi vain olla ja elää kesää. Ihanaa että olet onnellinen ja uskallat tunnustaa sen itsellesi.

    – Elma –

Leave a Reply to Elma Cancel reply

Your email address will not be published.


© Eveliinalivin. BLOG DESIGN BY KOTRYNA BASS DESIGN