Mikään, mikä on tuottanut iloa, ei koskaan ole ollut turhaa

astiat-6

 

Olen aina potenut kummallista huonoa omaatuntoa siitä, että kulutan aikaani ja energiaani “turhiin” ja “vääriin” asioihin. Ajattelen, että aikaa ei saisi käyttää vaikka valokuvaamiseen, kirjoittamiseen, kuvankäsittelyyn ja instagramin selailuun, kun saman ajan voisi viettää miettien ilmastonmuutosta, tai edes etsien vegereseptejä. Aina pitää jotenkin salata sitä, kuinka isoa riemua oikeastaan tunnenkaan vaikkapa onnistuneista sisustusvalinnoista tai kodin suunnittelusta, koska moraalisesti oikeutetun ilon pitäisi löytyä esimerkiksi toisten ihmisten auttamisesta.

Toisten harrastusten ajattelen olevan vähemmän syntisiä kuin toisten. Liikunta ja lukeminen on aina ok. Ne jotenkin kehittävät ihmistä. Itse asiassa kuitenkin meidän kulttuurimmehan näin ajattelee, eikö? Meille esimerkiksi liikunta on nimenomaan hyveellistä, tavoiteltavaa, oikeutettua. Normi. Ei turhuutta. Voisi kuitenkin kuvitella, että pari tuhatta vuotta sitten kookospähkinöiden nostelu tai aitauksen ympäri juoksentelu ajanvietteenä olisi nähty aika pölvästinä. Ajan haaskauksena joltakin tärkeämmältä, hyveellisemmältä, oikeammalta.

Silti, on tosi vaikea oppia tästä ajattelutavasta pois, kun kokee, että siitä ei saisi oppia pois.

Näinä aikoina, kun voimavarani on kiinnittäneet huomioni, olen kuitenkin yrittänyt. Joskus on muutaman sekunnin mittainen kirkaskin hetki. Yhtenä sellaisena ehdin jopa tallettaa tämän kirjoituksen otsikon mukaiset sanat puhelimeeni. Sitten hetki olikin jo mennyt, ja palasin rämpimään syyllisyydessäni. Kuitenkin ehkä vähän vähemmässä sellaisessa.

Taisin tuolloin olla kävelemässä töistä kotiin, ja ajattelin, miten voisin pyrkiä pitämään uupumuksen ja stressin matalana tänään, huomenna, tällä viikolla. Mietin, mikä olisi sellainen tila, jossa pääsisi vähän leijumaan, painavuutta pakoon. Ajattelin bloggaamista, ajattelin kuvaamista, innostuin, muistin uudet, haaveilemani kuvankäsittelyjutut, sydän alkoi lyödä nopeammin, pakkasin kameran mukaan mökille, ajattelin, josko tällä kertaa saisin kuvista enemmän sellaisia, jollaisia kohti olen pyrkinyt, otin kameran käteen ja menin ulos täydelliseen kuvausilmaan, ilman kiirettä mihinkään.

Ja siinä, se ajatus: tämä ei ole turhaa.

Tämä ei voi olla turhaa, ei väärin, eikä syntistä, jos tästä tulee hyvä mieli. Tämä vie stressiä, tuo iloa, vapauttaa oloa, eikä tästä kukaan tai mikään kärsi. Olen jo tehnyt viikon työt, ollut ihan hyvä veronmaksaja, enkä kiusannut ketään. Kaikki hyvin siis. 

Esimerkiksi viikonloppuaamiainen, kauniisti kattaminen ja valokuvaaminen on tällainen asia. Me nautitaan tänä viikonloppuna hotellilakanoista ja aamiaisesta St. Georgessa. Ihan, ihan parasta, ja pelkästään turhuutta <3 Upeaa naistenpäivää, toivottavasti säkin saat tehdä tänä viikonloppuna asioita, joista saat iloa.

 

astiat-13

astiat-17

astiat-25

astiat-20

astiat-12

astiat-14

astiat-19

astiat-16

astiat-8

astiat-7

astiat-15

16 comments so far.

16 responses to “Mikään, mikä on tuottanut iloa, ei koskaan ole ollut turhaa”

  1. Miia says:

    Ihanan näköinen aamiainen. Koska kaikkien elämässä on ja tulee olemaan myös ikäviä ja raskaita asioita, on tärkeää huolehtia siitä, että arjessa on iloa. Ilon ei tarvitse tulla suurista tai kalliista asioista. Itse olen aina ajatellut, että rahaa ei saisi käyttää mihinkään turhaan. Olen kuitenkin todennut, että jos sitä on, niin sitä pitää käyttää pieniin turhiinkin asioihin, jos ne tekevät iloiseksi. Tulppaaneihin, lehtiin ja satunnaisiin ulkonasyömisiin tai kynsien lainaamiseen. 🙂

    • Eveliina says:

      Just niin! En tiedä, miksi se on mulle joskus niin vaikeaa. Olen kai syntynyt jonkinlaisen maailmantuskan vallassa, ja siitä on kamalan vaikea päästä eroon…! Kiitos ajatuksista <3 🙂

  2. Gemma says:

    Olen lukenut blogiasi pitkään, ja kovin usein teksteistäsi kumpuaa suorittaminen, murehtiminen, epävarmuus.. Jotenkin hämmentää, miten usein tunnut saavan jostain “normaalista” asiasta ison haloon aikaiseksi. Tässäkin jotenkin surullisa lukea, että ihanko oikeasti sinun pitää “..salata sitä, kuinka isoa riemua oikeastaan tunnenkaan” jostain, mistä oikeasti pidät. Tuntuu, että ajattelet hirveän monessa asiassa sitä, mitä muut ajattelevat sinusta, ja otat paineita ihan suotta. Positiivista mieltä kevääseesi!

    • Eveliina says:

      Olet ihan oikeassa. Mietin tällaisia asioita tosi paljon ja liikaakin. Sitä juuri tarkoitankin, että kunpa osaisin ajatella tällaistakin asiaa ”normaalina”. Me ollaan erilaisia 🙂 kiitos paljon!

  3. Naulan kantaan! Pitää tehdä asioita jotka tuottaa iloa itselle, vaikka ne kuulostaisi muiden korvaan muka jotenkin turhalta (ja toi on muuten typerin juttu ikinä, koska mielestäni kukaan ei ole oikeutettu sanomaan kenenkään toisen harrastuksista että ne olisi turhia). Minulle tuottaa iloa pitkälti samat asiat ja aina fiilistelen jos saan käyttää viikonlopun esimerkiksi valokuvaamiseen.

    • Eveliina says:

      Kiitos, ihana kuulla, että samoja ajatuksia! Kuvataan me aamiaisia jatkossakin 🙂

  4. Jonna says:

    Ihana teksti ja hei ihan erityisen ihanat kuvat! Just näin, kenenkään ilonaihe tai harrastus ei ole huonompi tai turhempi kun toisen – jokainen taaplaa tavallaan ☺️

    Kaunista naistenpäivää!

  5. Saritäti says:

    Sain kaverilta lainaksi kirjan tunnelukoista, kun poden kovasti sitä, että en siedä riitelemistä ja alistun liian helposti toisten näkemyksiin vain jotta välittäisin riidan. Olen hissukseen ymmärtänytkin, että kyse on jossain menneisyydessä tapahtuneista asioista, jotka ovat jääneet selvittämättä. Kun nyt luen tuota kirjaa, olen oppinut, että on monenlaisia tunnelukkoja, mm. tuollainen vaativuuden tunnelukko, joka sinullakin ehkä on, suosittelen kovasti tutustumaan aiheeseen, siitä voisi olla sinulle paljon hyötyä. Ei aina tarvitse olla paras, eikä edes hyvä!

  6. 101Dalmatialaista says:

    Juuri näin! Yksi tärkeä oivallus tai katsantokannan muutos usein on se, että murheiden ja ongelmien (joita kaikilla on) panikoimisen sijaan siirtääkin ajatusta siihen, että pyrkii toteuttamaan arjessa niitä pieniä asioita, jotka sillä hetkellä tuovat iloa. Todellakin helpommin sanottu kuin tehty, mutta siksipä niitä ilonaiheita kannattaa vaalia ja toteuttaa aina, löytyvät paremmin tarvittaessa ja sitä paitsi ilon lisääminen tuo iloa – ja näin niille murheille jääkin vähemmän tilaa (:

    Kiva postaus 🙂

  7. M says:

    Luin kerran jostain seuraavan ajatelman. Siinä on aika kiva elämänohje, monenkin asian suhteen.

    ”Älä koskaan tule tietyn ikäiseksi,
    älä tietyssä asemassa olevaksi,
    ettet voisi tällaisena kevätpäivänä
    istua tavaratalon portaille
    syömään tötteröjäätelöä”.

  8. Elma says:

    Onpa mulla tänään hyvä aamu näin blogien lukinana. Luin ensin Fab Forty Something -blogista mainion ja koskettavan tekstin vaihdevuosista, sitten Valkoisen talon Reettan teksti: “Olen myös vannoutunut downshiftaaja, osaan todellakin olla ja maata, en luo itselleni mitään paineita olla tehokas ja aikaansaava. Riittää, että hoidan työni hyvin, sen jälkeen kaikki muu on elämästä nauttimista. Toki elämäntilanteeni mahdollistaa tämän.” osui ja upposi. Nyt sitten tuo sun otsikkosi: “Mikään, mikä on tuottanut iloa, ei koskaan ole ollut turhaa” avasi silmäni näkemään, että näinhän se on. Turhaa sen sijaan on kaikki pyristely elää niin kuin muut, ja miettiä mitä ne muut miettii. Haa, nautitaan ja iloitaan!
    Hienoa, että bloggaatte pintaa syvemmältä!

    – Elma –

    • Eveliina says:

      Voi vautsi mikä kommentti, ja mihin seuraan olenkaan päässyt! <3 ihanaa, superkiitos tästä 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published.


© Eveliinalivin. BLOG DESIGN BY KOTRYNA BASS DESIGN