Koti sellaisena kuin se on

kotisellaisenakuinseon-15

 

Julia Toivola laittoi liikkeelle pitkiin aikoihin kiinnostavimman postausidean: kuvata kotia sellaisena kuin se on. Sekin on tosin aika kiinnostavaa, miksi tämä on kiinnostavaa: normitila onkin jotain erikoista ja jännittävää? En osaa psykologiaa sen enempää, että jaksaisin ajatella asiaa pidemmälle. Tiedän vain, että minustakin on ollut samperin kiinnostavaa kurkkia muiden koteihin! Ihminen kodissa on tullut jotenkin – inhimillisemmäksi? Lähemmäksi?

Ja hei silti ne kodit, joita on aina niissä kiiltokuvissakin ihaillut, on näyttäneet ihanilta. Koska ei jotkut sotkut peitä alleen tyylisilmää ja hyviä perusvalintoja sisustuksessa. Päinvastoin. Kun joka asia on valittu huolella, se sotkukin on vain kasa kauniita asioita. Tämä on mulle tosi tärkeää. Jopa joku sisustuksen ja elämisen ohjenuora. Haluan valita huolella joka ikisen asian, jonka (joudun) omistamaan. Tiskiräteistä alkaen. (Tiskirätit onkin mun kuninkuuslaji.) Aina se ei ole mahdollista, ja eräissä kummallisissa asioissa tämän periaatteen sivuutan… Pian näette.

No, tässä on meidän sotkukasa. Kuten tuhanteen kertaan todettua, muutto sekoittaa vielä pakkaa. Keskeneräisyyttä kaikkialla ja lomareissujen välissä kasoja on tavallista enemmän. On siis poikkeuksellisen sotkuista, sanottakoon. Mutta en mä kyllä ole mikään kreisi siivooja. Yleensä kannan tavarat tunnollisesti paikoilleen, mutta se pesemishomma jää. Muistan, kun lapsena piti siivouspäivänä osallistua. Se oli hirveää. Äiti käski edes pölyjen pyyhkimiseen. Käytin vääryyden marisemiseen ja vetelehtimiseen tunteja, vaikka pölyt olisi pyyhitty minuuteissa. Sitten pyyhin ne siirtämättä tavaroita. Tiedäthän, kiertämällä lamput ja esineet rätillä. Äiti ei tykännyt.

En harrasta ihan samaa edelleen, mutta lykkään kyllä kaikenlaista pintojen puhdistamista pitkään. Siivoan puuskina, jolloin kuuraan kaiken kerralla, ja annan sitten taas pitkän aikaa olla. Kerran viikossa yleensä siivoan jotenkuten koko asunnon, aika usein perjantaisin. Näissä kesäoloissa mitkään aikataulut ei ole tiedossa viikonpäivistä puhumattakaan, joten ei. Toinenkin syy on: tämä keskeneräisyys. Ellei kaikki keittiön kivitasonpalat ole paikallaan, miksi laittaa astioita tiskikoneeseen. 

 

kotisellaisenakuinseon

Ikea-kassillinen kirppisvaatteita menossa… jonnekin. Relovesta olisi rekkipaikka varattuna, mutta jaksaisinko laittaa faceen jo sitä ennen? Tätä olen pohtinut nyt viitisen viikkoa. 

 

kotisellaisenakuinseon-2

Pyykkitelineelle ei kätevästi ole paikkaa tässä asunnossa yhtään missään. Tuossa kohdin se on joko ollut menossa pihalle tai tulossa sieltä. 

 

kotisellaisenakuinseon-3

Oho, melkein siistin näköinen kuva. Puolet laukkuvarannoistani vain kaikenlaisilla pinnoilla.

 

kotisellaisenakuinseon-4

Halusin säilyttää vanhan vihreän pullon ja Ikean vanhat (ei ihan yhtä vanhat) rahit. Ne on jäänyt näille hollilleen muuton jälkeen, vaikka niiden paikat ei ole tuossa. En tosin tiedä vielä missä on.

Telkkari on 13 vuotta vanha, viettänyt yhden talven kylmässä navetassa, yhden kevään putkiremontin betonipölyssä, tehnyt kuusi muuttoa, asennettu vanhan jääkaapin ovesta tehtyyn jalustaan eikä se pentele suostu kuolemaan! Edelleen toimii ja hyvin. Haluaisin kauniimman. Mutta tällä alkaa olla sitkeydessään tunnearvoa. 

 

kotisellaisenakuinseon-6

Sohvapöydälle on pesiytynyt vuokrakämppien papereita, autolehtiä (!) ja rahalaskelmia. Jatkuvasti. 

 

kotisellaisenakuinseon-7

Johtokasa, läppäreitä, lehtiä. Olen todella yllättynyt, ettei käsinojalla ole tavanomaista pinoani käytettyjä astioita. Mr. tulee hulluksi niiden kanssa, ehkä se on vienyt ne pois. Kaiken kruunaa sohvalle levitetty hikilakana, koska oli helle. Ihan niinkuin tuolla sohvalla olisi jotain väliä, se on samaa vuosikertaa kuin telkkari. Ikkunalauta on ihana, mutta miksi olen niin jumissa sen kanssa, mitä sille asettelisi?!

 

kotisellaisenakuinseon-8

Silityslauta on perintöesine. Kohta antiikkia. Lapsuudenkodista ensimmäiseen omaan kotiin mukaani isketty, silloin jo roskiskamaa (15 vuotta sitten). Hyvin sen päälliskangas edelleen pysyy koossa yhden lankasäikeen avulla. Se on siinä nyt, kunniapaikalla muistuttamassa, että pitäisi alkaa silittämään Italian -vaatteita.   

 

kotisellaisenakuinseon-9

Täällä on pimeää, ja yksi kattolamppupaikka täyttämättä. Tämä on asennettava väliaikaisesti sinne, vaikka ei varsinaisesti kattolamppu olekaan. En osaa selittää, miksi laatikossa on mukana hiusharja. 

 

kotisellaisenakuinseon-10

kotisellaisenakuinseon-11

kotisellaisenakuinseon-12

Kuvien ottohetkellä minulle oli valmistumassa aamupalaa. Huomaa nätti kananmunasuti! Koska tärkeää. 

 

kotisellaisenakuinseon-13

Tästä puuttuu edelleen se ovi, ja taitaa puuttuakin vielä tovin. Ärsyttävää. Iso kenkäteline lähtee, tilalle pieni musta kaappi tai jotain. Matto puuttuu, peili puuttuu. Ensimmäinen odottaa kaupassa, jälkimmäisen muodosta ja mallista ei vielä mitään hajua. Paperipussin sain hankittua paperiroskalle. Mun maalaama taulu meistä parhaan ystäväni kanssa kolmekymppisbileisiimme pääsee ehkä seinälle tässä kodissa. 

 

kotisellaisenakuinseon-14

Ennustin saarekkeesta muodostuvan rojumagneetin, ja kappas niin kävi. Työpaikan liikelahjahuulirasvalaatikko (!?) on seilannyt ympäri kämppää viikkoja, mutta en ole halunnut käydä lomalla töissä sitä viemässä.

Föönauspaikakseni olen myös valinnut ergonomisesti ja esteettisesti siihen tarkoitukseen hyvin toimivan keittiön saarekkeen. Voi luoja. Ehkä isken tuohon tolppaan vain jonkun peilin, koska miksi vastustaa luonnonlakeja. Tuossa on jostain syystä hyvä föönata. 

 

kotisellaisenakuinseon-16

Murheenkryyni numero 1. Tuntuu, että kaiken sotkun ja keskeneräisyyden purkautuminen saa potkun persuksiin vasta, kun meillä on kirjahylly. En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin kirjahyllyjä aamusta iltaan. MILLAINEN, AARGH?! EN TIEDÄ!

Aika kultturellisti kattava tämä meidän kirjavalikoima kyllä. Leviathan, paljon historiaa, Top Gear, VIRSIKIRJA ja Italian kartta. Hah, mikä tuuri muuten, että se on kulkeutunut tuohon päällimmäiseksi! Ylihuomenna tarvitaan, heti kaksi vuotta sitten viimeksi. 

 

kotisellaisenakuinseon-17

Murheenkryyni numero 2. Emmi kävi meillä eilen, ja kysyi että mitä sä tästä kylppäristä stressaat, ihan perushan tää on. No niin onkin. Mutta mua ärsyttää se. Liian kapea ja hankala! Töölössä oli puolet pienempi, ja se toimi paljon paremmin.

Purnukat on suihkussa lattialla ja liukastelee minne sattuu, kun pienessä suihkussa sohii menemään. Hajottaa aika pahasti. Joku nurkkahyllysysteemi noille nyt heti. 

 

kotisellaisenakuinseon-18

Mökiltä paluun jälkeen kamakasat on lojuneet pesukoneen päällä. Kohta ne tarvii taas Italiaan, turha siirtää. Isomman allaskaapiston tullessa koritkin lähtee, adios. 

 

kotisellaisenakuinseon-19

Tykkään tuosta tänne hankitusta Cobellon mustasta hyllyköstä, en tykkää harottavista käsipyyhekoukuista. Vasta tämän hyllyn ostamisen jälkeen tajusin, mikä olisi ollut paaaljon parempi ratkaisu: Hakolan musta Lempi -hylly. Miten saisin tämän hyllyn vaivihkaa jonnekin muualle, ja ostaisin sittenkin sen Lempin. Ratkeaisi pyyhekoukkuasiakin, kun sellaisia ei tarvittaisi.

 

kotisellaisenakuinseon-20

Nämä olkoon myös kylppärin before -kuvat, koska muutosta on luvassa! Sääli, ettette nähneet kaunista peilikaappiamme. Se on jo roviolla, vaikka tuskin palaa. Se oli rumuudessaan paholaisen itsensä keksimä. 

Peltisen allaskaapin, altaan ja hanan viimeisiä päiviä kuitenkin todistatte. Uudet tulee loman jälkeen. Siinä välissä yritän ylipuhua Mr:ä vetaisemaan koko kylppärin vaaleanbeigellä mikrobetonilla. Se itse ehdotti, että pitäisi alkaa harjoittelemaan mikrobetonin käyttöä mökin lattioita varten. Nyt, kun asiasta innostuin, se alkoi hannailemaan ja sanoi, että tässä kylppärissä onkin aika kova työ sen suhteen. Taivuttelu jatkukoon.  

 

kotisellaisenakuinseon-21

Neljä koneellista puhdasta pyykkiä odottamassa silitystä ja Italian -laukkuihin pakkaamista, seassaan päiväpeittona toimiva Marimekon viltti, jota ah niin rakastan. Ainiin, ja yksi telkkari odottamassa kytkemistään makuuhuoneeseen. 

 

kotisellaisenakuinseon-22

Kirjahyllynpuutosongelma, you see. 

 

kotisellaisenakuinseon-23

Piha sellaisena kuin se on. Täysin nollapisteessä. Ehkä ensi kesänä jotain. 

13 comments so far.

13 responses to “Koti sellaisena kuin se on”

  1. Miia says:

    Ihanaa! Kodit ovat kaikessa inhimillisyydessään ja keskeneräisyydessään ihania❤️ja hei musta tuo Cobellon hylly on upea, ehkä tuo Hakolan pyöreä muoto olisi liikaa pyöreän peilin vieressä? Nauti kodin tästä vaiheesta, on ihanaa täydentää sisustusta!

    • Eveliina says:

      Kiitos hirveästi! <3 olet niin oikeassa, tämäkin on ihana vaihe! 🙂 niin, ehkä se voi olla! Hmm, jään harkitsemaan..

  2. Päivi says:

    Kiva kun kerrot ja näytät tätä tavallista arkea, eikä aina vaan siloteltuja nurkkia ja pieniä osia kodista! Nämä on mielenkiintoista katsottavaa ja luettavaa.
    Teillä on kyllä kaunis uusi koti, ihanaa varmaan saada tehdä siitä teidänlainen koti! Tsemppiä kotihommiin ja mukavaa Italian lomaa! Päivi

  3. Emmi says:

    Odotan innolla kylpyhuonepostausta tuotetietoineen Meillä myös kylppärin pintaremontti suunnitteilla.

    • Eveliina says:

      Jee tosi kiva kuulla! Kunhan mä vain saan ylipuhumiseni onnistumaan ja päästäisiin pinnoittamaan kylppärin laattoja oikeasti..! 😀

  4. Niina says:

    String-hyllyistä saisit koottua itsellesi mieleisen kirjahyllykokonaisuuden. Värivaihtoehtoja on kivasti ja teidän tyyliin sopisi hyvin myös malliston laatikostot tai ovelliset kaapit (pyöreillä vetimillä). Näkisin itse sohvan pitkän sivun ikkunaseinän suuntaisesti, jolloin nykyiselle telkkuseinälle tulisi sohvan lyhyempi sivu. Telkkari puolestaan sohvaseinälle ja sama string -hyllykokonaisuus jatkuisi tv:n alla tv-tasona. Mielestäni näin voisi saada yhtenäisen kokonaisuuden ja sitä voi koota halutessaan pikkuhiljaa 🙂

    En tiedä mihin suunnittelit tuon kauniin kristallisen hehkulampun, mutta ruokapöydän päälle se sopisi aivan ihanasti!

    Hiljaa hyvä tulee 🙂 Teillä on kaunis pohja, minkä päälle sisustusta on hyvä rakentaa.

    • Eveliina says:

      Kiitos paljon, tosi hyviä ideoita! 🙂 Stringit on jatkuvassa harkinnassa, viimeksi tänä iltana vietin tunnin niitä tiiraillen..! Niistä ei kumminkaan millään saa tuohon seinään sopivan kokoista 🙁 Ollaan siis tekemässä kirjahylly tuon oviaukon ympärille keittiön suuntaan. En ollut ajatellutkaan sohvaa noin päin, hyvä idea! Halutaan kumminkin nähdä ulos sohvalta ja rakennettiin varta vasten tv-pistokkeet tuolle seinälle missä nyt on. Sohvalta ihana näkymä kulmaikkunasta nyt 🙂 Kiitos valtavasti, me tykätään tästä kaikkine hankaluuksineen hirveästi! 🙂

    • Eveliina says:

      Niin ja pikkukristalli olisi ihana ruokapöydän päällä! Ihan nappi! Se on vaan tosi himmeä, eikä oikeasti valaiS mitään :’D siksi sille ollut vaikea löytää paikkaa edellisestäkään kodista! Nyt kuitenkin juuri tänään löytyi! Se tulee makuuhuoneeseen tänään saapuneen vaatekaapin viereen 🙂

  5. MD says:

    Ihana postaus! Keskeneräisyys ärsyttää, muistan hyvin. Mutta on tuossa vaiheessa sitä viehätystäkin, kun saa rakentaa sisustusta ja nähdä sen loksahtelevan paikoilleen. Tuon vaiheen jälkeen voi iskeä jopa pieni haikeus siinä kohtaa, kun kaikki on valmista. Onneksi sitten taas muistuu mieleen, että sisustus ei ole koskaan valmis, ja kohta niitä ideoita alkaa taas putkahdella. Miehen suureksi ”iloksi”, hehe… ;D

    Teidän koti on kyllä super hieno ja kodikas samaan aikaan, huippua! En saa noista makkarin ovista tarpeekseni, ovat ihan liian ihanat! <3 Niiden ja tuon pienen pihan kanssa saatte kyllä yhdistettyä kaupunkiasumiseen rivari- tai okt-elämän parhaat puolet, aika cool juttu! 🙂

    • Eveliina says:

      Kiitos paljon! 🙂 Ja olet niin oikeassa, on tämä rakentelu tosi kivaakin! Ihana kuulla, kyllä me viihdytään! Niin monta tosi spesiaalia juttua, joista ei ole osannut uneksiakaan. Piha ja ovet, ah, ovat tosiaankin ihanat! 🙂

  6. mari says:

    Hei, löysin blogiisi ekan kerran ja tykkäsin kovasti. Teillä on ihana koti ja huvitti, kun kirjapinossa oli päällimäisenä Konmari -kirja :). Luin jo Italia postauksia ja jään lukijaksesi.

    • Eveliina says:

      Hei, voi vitsi miten ihana kuulla! Tervetuloa 🙂 Hahah joo, ei ihan konmaritetulta näytä meidän koti 😀 😀 Enkä oikein edes lämmennyt koko kirjalle loppujen lopuksi – ainoastaan vaatteiden rullaaminen laatikoihin on jäänyt tavaksi 😀

Leave a Reply

Your email address will not be published.


© Eveliinalivin. BLOG DESIGN BY KOTRYNA BASS DESIGN