Happea ajatuksille

IMG_6096

 

Heräsin tänä aamuna puoli viideltä siihen ajatukseen, että kohta on oikeasti pakko alkaa oppia rentoutumaan. En oikeastaan käsitä, miten minusta on tullut tällainen stressaaja. Vaikka isoja ajatuksia ja asioita olisi meneillään, eikö niitä ole aina? En voi vain jatkuvasti odotella seesteisempää aikaa, koska hiukset tippuu päästä juuri nyt. Vanhenen kuukaudessa vuoden nyt. Stressin hallintaa on siis opeteltava nyt.

Ajatukset siitä, miten vähempikin riittää, ovat onneksi jo hyvällä mallilla. Nukun myös hyvin. Iltaisin viimeistään kahdeksan aikoihin olen kuitenkin jo aivan kuolemanväsynyt, ja vaivun syvään uneen ihan yhtäkkiä. Aikaiset unet eivät sinänsä haittaa, koska tykkään mieluummin aamuisin herätä aikaisin. Jokin on kuitenkin selvästi uuvuttanut päivän aikana totaalisesti eri tavalla kuin ennen. Uudenlainen vatvomiseni ja jännittämiseni, luulen.

Meneillään on muutamia asioita, joille en juuri mahda enää mitään, mutta jotka ennen ratkeamistaan joidenkin viikkojen päästä pyörivät mielessäni aivan taukoamatta. Mieleeni on jäänyt viime vuoden lopulta erään suuresti arvostamani entisen poliitikon lausahdus lounaspöydässä: asioiden vatvominen on kuulemma tutkitusti suurempi tekijä sydänkohtauksen syntymiselle, kuin on luultu. Vatvominen, nimenomaan. Olen potentiaalinen kandidaatti.

Mieluummin en. Yritän siis tietoisesti kääntää ajatuksiani johonkin kohtalonuskoon, mikä on aina ennenkin auttanut. Että vatvominen ei ainakaan auta. Tee voitavasi, ja sitten lopeta asian miettiminen. Se on vaikeaa.

Sen lisäksi nukun kasilta, jos nukuttaa, ja täytän vapaa-aikaani tämäntyyppisillä asioilla, kuin tänään. Ystävät ja koira jäällä, ulkoilmaa, maisemia, grillimakkaraa ja ajatusten vaihtoa ilman kelloa. Toinen konkreettinen asia, mitä aion lisätä vaikka välttämättä, on liikunta. Liikkuminen pään vuoksi, ei kropan. Se on edelleen liian vähäistä siihen nähden, mitä se on ollut silloin, kun voin paremmin kaikin puolin. Ensi viikolla alkaa kunnon joogamaraton, sillä meidän talon yläkertaan on tullut joogasali! Käsittämätöntä, täällä on aivan kaikkea. Suunnitelmissa on mennä testaamaan jotakin joka päivä. Lomaa ja lämpöä odotan myös hurjasti, bikinivuori tuli postissa eilen.

Äitikin lähetti hätäapupakkauksen parasta kosmetiikkaa liikkeestään riehaantuneelle naamalleni. (Iloinen olen kuitenkin siitä, ettei se viimevuotinen kauhuihottuma ole palannut.) Ja saattaa olla, että nyt kohta nukun taas lisää. Öitä siis villistä lauantai-illastani!

 

IMG_6128

IMG_6062

IMG_6109

IMG_6100

Processed with VSCO with s2 preset

IMG_6099

8 comments so far.

8 responses to “Happea ajatuksille”

  1. J says:

    Voi kun jostain oppisikin sen rentoutumisen jalon taidon paremmin… Mulla on riesana äitiyden jälkeen tulleet tosi voimakkaat pelkotilat, jotka liittyy omaan, lapsen, miehen jne. terveyteen. Meillä on kaikki asiat tosi hyvin ja silti olen välillä tosi ahdistunut näiden järjellä selittämättömien pelkojen kanssa. Toistaiseksi paras keino mulle on kiireiset työpäivät (ei ehdi miettiä liikaa kaikkea :)) ja liikunta. Olin tällä viikolla työreissulla ja paikkakunnalla oli niin hurjat pakkaset, että en päässyt lenkkeilemään. Olin koko viikon ihan stressaantunut, vaikka ei ollut mitään erityistä syytä ja se ärsytti suunnattomasti. Tänään lähdin heti aamusta pitkälle lenkille ja kyllä olo helpotti ja rentoutui. Olen päättänyt, että lisää keinoja on pakko löytää ja varasin ajan terapiaan, jossa ajattelin käydä säännöllisesti niin kauan, kun keinoja löytyy. Yksi asia minkä olen huomannut, että pelot ja stressi menevät voimakkaasti kierron mukaan ja sekin on auttanut hyväksymään niitä. Meillä on nyt meneillään myös toisen lapsen hedelmöityshoidot ja töissä on kiireisiä projekteja, joten olen yrittänyt myös olla armollinen itseäni kohtaan ja ajatella, että ehkä se on ihan inhimillistä reagoida tilanteeseen jotenkin (+nuo kaikki hoitojen hormonit ei todellakaan helpota mielialoja)… Mutta hurjasti tsempppiä keinojen löytämiseen, eiköhän me stressierkit vielä muututa rentoilijoiksi hetkessä eläjiksi 🙂 Ja ihanaa kevättä, tuo aurinko on niin mahtava voimanlähde, joten josko sen voimalla kohti kesää!

    • Eveliina says:

      Voi kiitos tarinasi jakamisesta! Huh, hurjasti meneillään asioita sinulla onkin, hirveästi tsemppiä rentoilun tiellä! Liikunta tosiaan on avain moneen, mutta aivan liian usein laiskuus voittaa! Tästä on mun opittava pois! Totta muuten tuo, että kiireiset päivät töissä vie ajatukset muualle. Tunnistan myös pelkojen ahdistuksen, ja voin todella hyvin kuvitella myös mulle käyvän noin. Olet tehnyt tosi viisaan päätöksen purkaa ajatuksia ammattilaiselle, siitä on ihan varmasti hyötyä! Ihanaa aurinkoista kevättä myös sulle 🙂

  2. Krisu says:

    Moikka!
    Oon vasta helsinkiläistyny ja muuttanu itse asiassa Töölöön kans, joten ois kiva kuulla kaikki mahdollinen sun liikuntatiedoista! Missä käyt ryhmäliikuntatunneilla? On niin paljon mistä valita mutta ei yhtään tuttua, joka voisi jotain suositella 😀 Ois kiva kuulla lisää myös sun ranskan tunneista: missä käyt tunneilla ja millä perusteella päädyit sinne? Oon ite aatellu alottaa syksyllä kans lukioranskan kertaamisen, ku on jo päässy unohtumaan 🙂

    Ihana muuten huomata miten elämä vie eteenpäin! Vasta kysyin sulta valtionhallinnosta ja jännitin tulevaa työhaastattelua, nyt on harjottelu ministeriössä jo takana päin. Samoihin aikoihin sä mietit ranskan opiskelua ja kato nyt mitä oot saanu aikaan! 🙂

    • Eveliina says:

      Moikka! Ihana kommentti, kiitos hirveästi <3 käyn Esport Bristolilla keskustassa, mutta itse asiassa olen lopettamassa sen, koska meidän talossa (!) on sekä kuntosali, että joogastudio :O ja tietysti ulko-oven edessä rannoilla Helsingin parhaat lenkkeilymaastot 🙂 Hietsun ja Taivallahden rannat tosi kivoja! Kävin ranskan Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa Stadikan vieressä. Päädyin sinne puhtaasti sopivien kellonaikojen takia, mutta päädyin ihastumaan opettajaan ja meidän ryhmään niin paljon, että paremmin en olisi voinut valita! Suosittelen todella! Ope vain jäi juuri meidän kurssin päätteeksi nyt äitiyslomalle, jonkin aikaa siis poissa.. hei no niinpä, elämä vie! <3 🙂

  3. L says:

    Olipa sulla ihana viikonloppu! Minkälainen oli ullakon joogasali, suositteletko? Mäkin bongasin sen kaupan ilmoitustaululta! Terkut naapurista!

  4. Kirsi says:

    Pakko aloittaa sanomalla, että nää kuvat on niin ihania! Tunnelma, värimaailma, kaikki toimii. Ehdoton suosikki on kyllä toi, missä Milo on etualalla, huikea

    Ja hie tiedän tunteen.. Mulla meni muutama vuosi sitten vuosia niin, että tuntui, etten ehtinyt tehdä muuta kuin murehtia. Siis olla sydänjuuriani myöten ahdistunut kaikesta ja miten ne nyt järjestyy. Vuosi sitten päätin, että nyt loppuu. Teen ne muutokset mitä voin ja sitten lopetan. Sitten on hyvä enkä voi enempää.

    Ei se tietty ole noin helppoa, että napista painamalla sen saisi pois päältä. Mutta kun päivittäin sanoo itselleen, että nyt lopeta. Niin vuoden päästä saattaa huomata, että ei joka päivä tarvitse. Mutta kyllä silti välillä on viikkoja, kun valvon kaikki yöt murehtien. Ehkä sekin pikkuhiljaa vähenisi, koska EN SUOSTU stressaamaan itseäni aikaiseen hautaan. Ja tiedän, että sinne oltaisiin täainakin sitä vanhaa tahtia menossa.

    • Eveliina says:

      Kiitos, mustakin toi Milo-kuva on paras ikinä! 😀 hän oikeasti kaato mut persiilleni tolla megahypyllä noin sadasosasekunti tän kuvan ottamisen jälkeen 😀 Oot niin oikeessa! Mä tuun sulle oppiin, saat kertoo miten ton teet! <3

Leave a Reply

Your email address will not be published.


© Eveliinalivin. BLOG DESIGN BY KOTRYNA BASS DESIGN