Nykyään meidän matkoihin kuuluu lähes aina jonkinlainen autolla ajaminen, ellei jopa koko matka ole suunniteltu sen mukaan. Paitsi, jos kohteena on jokin pelkkä kaupunki, mutta sitä nyt sattuu hirveän harvoin. Australia, kaikkien hippivolkkarireissaajien mekka, oli tietenkin koettava edes vähän autolla. Auto tosin oli välttämättömyys muutenkin, majoitus kun ei ollut missään lentokentän lähettyvilläkään, ja muutenkin matka sen luontoinen, että ei ollut tarkoitus olla koko aikaa paikallaan.
Asuttiin Surfers Paradisessa nuo viikot, ja ihan kuin kotonakin vapaapäivinä, teki mieli lähteä lähistöllekin ajelemaan usein. Se varsinainen roadtrip oli tällä kertaa aika pieni, kolmen päivän ja tuhannen kilometrin mittainen. Meidän reitti oli lyhykäisyydessään Surfers Paradise – Byron Bay – Port Macquarie – Surfers Paradise. Olen siitä moneen kertaan jo höpötellytkin, mutta vielä tiiviisti muutama vinkki.
Ota ihan reilusti aikaa vasemmanpuoleisen liikenteen opetteluun. Jos siis mahdollista, ota vähän iisimmin ekat päivät, äläkä ainakaan yritä kiireellä mihinkään, minne tarvitsee painaa kaasua. Vauhdissa sitä aina koheltaa, ja vasemmalla kaistalla ajaminen tarvitsee aivoille aikaa kääntyä. Toim. huom, minä en ajanut kertaakaan, mutta jo vasemmalla puolella istuminen aiheutti alkuun suurta ahdistusta 😀
Lakkaa samantien stressaamasta sitä, ettet ehdi näkemään koko Australiaa. (Ellet sitten oikeasti ole aikomassa ehtiä ja viettää siellä pitkiä vuosia koko elämästäsi). Älä siis edes yritä. Nauti vain matkanteosta. Tämä oli ihme juttu muuten – Amerikassa kukaan ei kysellyt miksi ette mene pidemmäs, minne menette seuraavaksi, mitä kaikkea olette jo nähneet. Ennemminkin siellä oltiin kummissaan siitä että wow, miksi kierrätte täällä joka paikan. Meidän osavaltio on maailman napa kumminkin. Australiassa asia on toisin. Saat kuulla mitä ihmeen järkeä on nyhjätä yhdellä rannikolla, kun meillä on niin paljon muutakin nähtävää! Unohda se.
Poikkea ruskeilla kylteillä merkityille turistireiteille. Kuulostaa pahalta, tiedän. Bussijonot ja matkamuistokojut loistaa kuitenkin poissaolollaan, nämä reitit on oikeasti tehty turisteille vinkeiksi, joita ei muuten tulisi tajuttua. Ne on vähän niinkuin meillä vanha ykköstie motarin varrella – mutta aika huomattavasti mielenkiintoisempia 😀 Ihan tavallisia teitä, jotka kiertävät pikkukyliä, rantoja, vuoristoja tai luksuslähiöitä. Ideana on, että voit poikketa motarilta mille tahansa merkitylle tourist routelle ja päädyt lopulta takaisin motarille.
Reitit on numeroitu, ja kilometripituus on kerrottu, mutta muuten kyltit eivät kerro, mitä reitin varrella on. Moottoritiellä on esimerkiksi liittymän kohdalla pieni ruskea kyltti “tourist route 16”. Sinne vain nokka, ja seuraat aina käännöksissä samannäköistä kylttiä ja numeroa 16 (usein muita numeroita ei samalla alueella edes ole, joten helppoa) – lopulta olet jälleen motarilla, etenemässä samaan suuntaan mihin olit menossakin. Kyseessä on siis vähän niinkuin kiertotie, joka vie eteenpäin, mutta vähän hitaammin ja nättien paikkojen kautta.
Poikkea muutenkin ihan minne tahansa mikä vaikuttaa vähänkin mielenkiintoiselta. Jos vähänkin siltä tuntuu, aina pois moottoritieltä. Ei niissä mitään vikaa kyllä ole, ajaminen on helppoa, tiet loistavassa kunnossa ja liikenne erittäin hillittyä ja hallittua. Mutta kaikki hauska on pikkuteillä ja varsinkin rannoilla. Isoihin kaupunkeihin kannattaa tosin ajaa moottoritietä sisään – muuten olet siellä pikkutien ruuhkissa ihastelemassa niitä lähiöitä vähän turhan pitkään.
Ja aina kun siltä vähänkin tuntuu, ulos autosta. Etenkin rantojen läheisyydessä. Rannan parkkipaikka voi vaikuttaa mitäänsanomattomalta, mutta kun otat pari askelta, rannalta voikin avautua jotain aivan mieletöntä. Näin kävi esimerkiksi Cabarita Beachilla ja Gold Coastin Miami Beachilla.
Varo koalia ja kenguruja! Ihan oikeasti. Niitä liikkuu teillä. Kun tunnet eukalyptuspuiden tuoksun, törmäät jo samantien koalavaroituskylttiin, joten katsokin, ettet koalaan. Me ei kyllä nähty kuin pari kengurua autoillessa, onneksi. Ajatus tuolla oli muuten jotenkin toisinpäin kuin meillä. Meillä metsäneläimistä varoitetaan siksi, ettet itse loukkaa. Australian varoituskylttien ajatus oli, että aja hiljaa ja varovasti, to keep our wildlife safe! No joo, tottakai on turvallisuuden kannalta eri asia minkäkokoiseen otukseen törmää, mutta tämä oli silmiinpistävää. Varoitusten määrä, koko ja tunteisiin, uhkailuun ja kaikkeen sallittuun vetoava sisältö oli aivan eri.
Muutama vinkki vielä tämän meidän matkan varrelta:
Surfers Paradise – Gold Coastin lomailun viihdekeskus, jossa on kaikkea ja vähän enemmän. Mieletön, mutta ei upein ranta matkan varrella, mutta silti piipahtamisen, tai muutaman päivänkin arvoinen. Älä missaa Pacific Fair -ostoskeskusta!
Cabarita Beach – Surfersin ja Byronin välissä, upea ranta vaatimattomassa kylässä. Mieletön valaidenkatselukallio ja useita yksinäisiä rantoja.
Mount Tamborine – pieni vuoristokylä, jonne johtaa aivan käsittämättömien maisemien jyrkät tiet. Muitakin kyliä tällä alueella on, käy edes vain ajelemassa ja hämmästelemässä, jos et muuta. Sademetsätkin täällä. Mount Tamborinessa aja pääkatu loppuun asti, ihan sinne asti minne et enää uskoisi, ja käy syömässä moninverroin Rooman ravintoloita parempi italialainen illallinen italialaisten veljesten pyörittämässä Belvedere -ravintolassa. Unelmoin siitä vieläkin. 42 Main Street, Mount Tamborine.
Ja jos uskallat, vietä yö Pethers Rainforest Retreatissa kivenheiton päässä ravintolasta.
Byron Bay – ihana, tunnelmallinen ja epätodellinenkin pieni surffikylä. Lisää täällä ja täällä. Suosittelen todella lämpimästi Hotel Atlanticia majoitukseksi. Äläkä herramunjee ohita maailmankuulua majakkaa!
Ravintoloista Byron Bayssa testaa meksikolainen Miss Margarita, kahvila Bayleaf Cafe ja lounaalle ja illalliselle kadun hälinästä kakkoskerroksen terassi Balcony Bar & Oyster Co. Kaikki aivan tajuttoman hyviä, ja tunnelmaltaan täysiä kymppejä. Olispa niiden haarakonttorit Helsingissä!
Skippaa suosiolla Coffs Harbour ja käy ennemmin South West Rocksin majakalla.
Port Macquarie ei näyttänyt ihan parhaita puoliaan, vaikka sitä hirveästi kehutaan. Käy ihmeessä kurkkaamassa, jos löydät jotain, mitä me ei.
Täällä vielä yksi reaaliaikainen postaus roadtripin ekalta päivältä. Ekat kuvat tuossa postauksessa on muuten Miami Beachilta, jossa Surfers Paradisen skyline näkyy. Samoin ihana Mr. Bengel -kahvila Gold Coast Highwaylla. Keskimmäiset Cabarita Beachilta ja viimeiset Byron Baysta.
