Vau, huh. En voi tarpeeksi kiittää viime postauksen keskustelusta, joka huikeaa kyllä jatkuukin edelleen. Kirjoitan tätä blogia milloin missäkin tunnelmissa, ja alusta saakka on ollut selvää, etten sillä lailla rajoita itseäni, että kirjoittaisin vain jollain tasolla: kevyemmin tai syvemmin. Olette ennenkin osoittaneet, että kyllä tänne uskaltaa laittaa niitä isompiakin pohdintoja. Aina sen tiedän, että fiksuja normaaleja ihmisiä tätäkin blogia lukee, mutta joka kerta yllättää se miten uskomattoman lämpimiä, sydämellisiä ja kannustavia niin moni oikeasti onkaan. Tuette ja annatte, arvostan sitä ihan valtavan paljon. Kiitos.
Viime ja tämä viikko on olleet tosi täynnä töitä ja raskaidenkin, tai muuten vain isojen työ- ja muiden asioiden ajattelua. Olen miettinyt paljon muutamien läheisten elämäntilanteita tässä, surrut ja murehtinutkin, loukkaantunut, itse ja toisen puolesta, sekä sitten syventynyt tuohon isojen asioiden ajatteluun täällä kommenttibokseissa. Töissä käynyt muunmuassa puhumassa kiinalaisviranomaisille Suomen järjestelmästä, lukenut lakeja, analysoinut niitä, hoitanut muita työssä todella arvokkaita tapaamisia, ja miettinyt taas. Antoisaa, enimmäkseen, mutta täytyy myöntää, että nyt vähän väsyttää. Kaipaan lepoa, rentoutumista ihan hirveän paljon.
Hyvällä mielellä kuitenkin, huomenna on yksi isoimmista päivistä näihin kahteen viikkoon, ja sen jälkeen aion rentoilla illan ja viikonlopun niin paljon kuin ikinä kerkeän! Aah, menen salille tai lenkille, kumpaankaan en ole oikeasti yksinkertaisesti vain ehtinyt unesta tinkimättä kahteen viikkoon ja se tuntuu. Sitten ostan kukkia kotiin. Siivoan, teen hyvää ruokaa. Lauantaina kampaajalle ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen, vihdoin!
Hiusten kanssa menee muuten ehkä pikkuisen paremmin. Luulen itse asiassa, että se johtuu siitä mitä moni sanoikin: lakkaa ajattelemasta niitä! En ole yksinkertaisesti ehtinyt ajatella niitäkään. Ja alkuun juurikasvun ollessa kauhea, se tuntui entistä kauheammalta, että hiukset oli ohuet kun ei saanut turvautua siihen rautaankaan. Mutta nyt, se kasvu on vielä pidempi, ja olen alkanut tottua siihen? Ei niin kamalaa enää. Freesaus on silti niin tarpeen, tosin nyt kevyemmillä väreillä kuin ennen. Päähierontaan myös sitä ennen, en malta odottaa. Ja ihan ihan kaikkein parasta tähän viikonloppuun: tullaan kotiin lauantai-illalla. Kaksin, kotiin! Ja kokonainen sunnuntai vapaata! Eikä mökilläkään!
Tiger of Sweden suit / Beck Söndergaard scarf / Nike shoes / pics My Pinterest -file Style / Inspired
Joka tapauksessa, tänään kaipasin jo kevyempiä juttuja. Pääsin kerrankin kotiin ennen seitsemää, joten aloitin jo siivoamisen. Koti kun räjähtää ihan ekaksi kun on kiire. Tiskit, pyykit, kaikki olkoon ihan suosiolla kun päivät on ihan täynnä. En suo niille ajatustakaan kun aikaa kotona on vain nukkua, mutta ai että odotan sitä kun roinaa pääsee yleensä perjantaisin kuorimaan, ja aloittamaan sillä siivouksella myös mielen puhdistamisen viikonlopuksi. Viime aikoinahan niitä perjantaita kotona ei ole ollutkaan. Sekin on ollut ihanaa, mutta niin on tämäkin.
Mutta nyt niissä kevyemmissä ajatuksissa on jonkun aikaa ollut myös puku. Kauan aikaa jakkupuku oli jotain kammottavaa, mitä en ikinä olisi ajatellut kaipaavani. Tosin muistan kokeneemmalla ja ihailemallani Brysselin -kollegalla olleen upea puku, jota muistan ekan kerran ajatelleeni että vau. Silloin ajattelin, että jos minä joskus saan tehdä tuollaista työtä, sitten sellaisen hankin. Nyt tuntuu itse asiassa siltä kuin silloin ajattelin, mikä on aika ihmeellistä sinänsä.
Lisäksi puvut on tulleet rennommiksi. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, ei ole pitkää aikaa kun tajusin vasta, ettei sitä tarvitse pitää kauluspaidan ja korkkareiden kanssa. T-paita ja tennarit on paljon hauskemmat! (Joskin Uma ja Emily tuossa vetää tuplakauluksissakin aika hyvin) Niinpä ostin tuon Tiger of Swedenin puvun Hulluilta Päiviltä nyt keskiviikkona, ja vielä ihan hiukan mietin sen pitämistä. Puku sinänsä on upea, mutta mietin pitäisikö housujen kuitenkin olla vähän vajaamittaiset? Toisaalta, voi siihen kai kevääksi ostaa toiset vajaammat, ja vaikka vähän väljemmän malliset housut? Budjettikaan ei oikein joustaisi, mutta ehkä seuraavat unelmat nyt vähän lykkääntyy, kun puku oli niin paljon edullisempi kuin normaalihintaisena. Tykkään panostaa johonkin kunnon hankintoihin vähän sitten muiden kustannuksella. Tämä ei kai voi mennä hukkaan, vai mitä? Huomenna aamulla on se tärkeä tilaisuus. Sovitan sitä vielä kerran. Jos fiilis on vielä oikealla tavalla boss, päälle se jää. To be continued!