Heti edellisen perään on muuten laitettava vielä viimeiset reissukuvat, koska tuo edellisen postauksen asu tosiaan jäi mun mieleen ihan just näissä maisemissa. Istuttiin tuossa missä ylimmän kuvan otin kun ne tyylimimmit heilui vieressä selfiekuvaillen 🙂 En melkein julkaissut näitä kuvia, koska ne näyttää niin blaah laimeilta. Ei ne kerro yhtään mitään siitä miten henkeäsalpaava tuo näky oli, yksi ehdottomasti hienoimmista näkemistäni ja kokemistani.
Jopa itsellä hämärtyy todellisuus pelkkiä näitä kuvia katsellessa, vaikka olen ne itse ottanut! Ne näyttää pelkiltä legopalikoilta. Jos kuitenkin katsoo niitä hetken hieman pidempään, yrittää nähdä että tuossa korkeimmassa rakennuksessa on satakunta kerrosta, nuo pienimmät pisteet maan rajassa on matalia rakennuksia, ja että tuo maailmanpyörä on megalomaanisen kokoinen, voi ehkä saada jonkin käsityksen. Vaikka ei näky ihan oikeastikaan ollut todellisen tuntuinen. Kymmenien kerrosten kokoiset screenit huijautuu näyttämään telkkareilta, mikä saa rakennusten mittasuhteet vääntymään totaalisesti.
Kaikkein hulluimpia on nuo ylhäältä päin otetut kuvat – ne on siis Kowloonin puolelta Ritz-Carltonin Ozone -baarista Elements -tavaratalorakennuksen yläpuolelta. Rakennus on korkeampi kuin tuo Hong Kongin puoleinen korkein, mutta ei maasta käsin näytä tajuavan että noin paljon korkeampi, että Hong Kongin korkeimpia rakennuksia tulee katselleeksi alas päin. Näissä korkeuksissa baari heiluu ilman yhtään drinkkiä, ja jo kauan sitten on kadonnut korkean paikan pelko kuin lentokoneissa. On niin korkealla ettei edes ymmärrä olevansa korkealla.
Oltiin tuolla baarissa muuten niiden meidän Hong Kongissa asuvien kiinalais-ranskalaisystävien kanssa. Jos meitä vähän harmitti että ilmat oli niin kylmiä (14-18 astetta meidän siellä ollessa), siunailtiin silti todella kun päästiin Vietnamiin: Yan laittoi Hong Kongista viestiä että meidän lähtöä seuranneena päivänä siellä tehtiin joku kylmyysennätys: +3 astetta. Apua! Ollaan siis ihan kiitollisia niistä kaksinumeroisista luvuista sentään 😀 Mutta aikamoinen shokki asukkaille ilman sen suurempia lämmityksiä ja tuplaikkunoita…
Mutta – Hong Kong oli sanalla sanoen upea. Menisin uudelleen koska vaan.
Ah, tää oli kyllä maaginen paikka! Eikä tosiaan kuviin saa sitä fiilistä, minkä voi vain paikan päällä kokea 🙂 mäkin menisin uudestaan!
Niin oli! Oikein harmittaa kun kuva näyttää vaan joltain piirretyltä levyltä eikä massiivisia mittasuhteita saa millään esiin! Mutta mieletön paikka kyllä 🙂
Voi, jo kuvien perustellaa näyttää niin upealta! Harmittaa kyllä hitosti että Balin reissulla mulla oli tuolla vain välipysähdys, mutta ehkä vielä joskus!! 🙂
Hong Kong on ollut munkin listalla niin pitkään, ja kolmesti oon tainnut konetta vaihtaa kentällä, se kun on niin hyvä hub Aasiassa! Mutta kunnon pysähdys todellakin kannattaa, jos koskaan on aikaa! 🙂