Vietnam oli hieno. Se pieni siivu mitä siitä nähtiin. Värikäs ja iloinen, ankea ja harmaa, rauhallinen ja hiljainen, vilkas ja kiireinen, samanlainen ja hyvin omaleimainen, köyhä ja rikas, kaunis ja ruma, enimmäkseen kaunis. Inhimillinen. Mielenkiintoinen. Hyvin hyvin mielenkiintoinen. Käsin kosketeltavaksi jäi kuitenkin se mitä jäi vielä näkemättä. Viime vuosisadan historia kiehtoo mua täällä naapureitaan enemmän tietysti ihan valtavasti. Tekisi siis vielä mieli mennä uudelleen, tutkimaan, etsimään. Löydettäväksi jäi paljon.
Mutta tuhat kuvaa sanojen sijaan tässä.
