Tiistaiaamusta oltiin sovittu lounastreffit Mr:n kummisedän kanssa komissiolle, joten sitä ennen lähdettiin käymään mun vanhan asunnon luona. Sisälle ei enää päästy kun asukkaat ovat kaikki vaihtuneet, mutta oli silti ihana käydä kaduilla astelemassa. Ja ihastelemassa miten kaunis seutu olikaan!
Muutenkin muhun iski oikein kunnon nostalgiapuusta tuolla koko reissulla – en muistanutkaan miten kiva kaupunki Bryssel on! Tuntuu itseasiassa, että en huomannut sitä edes koko aikanani siellä, nyt vasta. Säällä ja keväällä oli varmasti nyt osuutensa asiaan, mutta silti. Aamulla kun lähdettiin keskusaukiolta suuntimaan kohti Woluwe-Saint-Pierreä, en yhtäkkiä taas muistanutkaan mihin suuntaan piti lähteä. Voi taivas että ärsytti, miten mä en nyt muka keskustasta osaakaan yhtäkkiä “kotiin”?! Pienen pyörimisen jälkeen taivuin kartan ostoon, ja löytyihän se yhden sysäyksen jälkeen taas helposti.
Mulla oli sellainen pieni kattohuone, josta kuvia olikin jo aikaisemmassa postauksessa viime viikolta. Sieltä näkyi kahteen suuntaan tuolle ihanalle Woluwen asuinalueelle ja suureen puistoon. Ensiksi en ottanut ollenkaan silloin mukaan lenkkivarusteita (what was I thinking?!), mutta Suomesta ne tuli pikapostina kun hokasin tuon puiston. Tuolla oli nytkin arkipäivän aamuna ihanan rauhallista käveleksiä hiljaksiin ennen kuin hypätiin takaisin metroon ja komissiolle.
Ainiin ja Mr. Big ja iso puu. Sen on aina saatava itsestään kuva ison puun kanssa kun se näkee sellaisen. Hölmö <3
Heippa. Eksyin tänne jostain muusta blogista tai jonkun hakusanan kautta, ja siltä istumalta oon nyt lukenut muutaman viikon aikana koko blogin melkein joka juttua myöten 😀 <3 Oon huono kommentoimaan mut nyt oli pakko laittaa. Sulla niin paljon samoja mielenkiinnon kohteita kun mulla, ja oon saanut myös hyviä matkavinkkejä nyt tätä kautta 😉 . aivan ihana blogi, just mua kiinnostavia asioita 🙂 Miehelle kommentoin vähän väliä jotain tästä, on kun joku hyvä kirja olis kesken kun palaan tähän kokoajan 🙂 ! Ihanaa kevättä sulle!
Niin, piti lisätä että ollaan vielä samanikäsetkin niin ihana lukea jotenkin tätä 😉
Eikä voi vitsi miten ihana kommentti!! Kiitos ihan hirveästi kun jaoit! Jotenkin ihan häkellyn aina kun joku sanoo näin, että lukee kaikkia postauksia taaksepäin ja vielä tykkää niistä! En osaa suhtautua asiaan, tuntuu että ne on niin hassuja ne vanhimmat ainakin 😀
Voi että kun ihan punastuttaa, niin niin ihana kuulla tämmöistä, saa ihan uutta intoa jatkaakin taas, kiitos ihan hirveästi!
Lämmintä kevättä myös sulle <3 <3
Se on kyllä totta että samanikäisten juttuja lukee ihan eri samaistumisella ja muita sitten eri tavalla 🙂 Kiva kuulla!
Jep, pysyn linjoilla 😉 ! -sama nimetön 😀 –
Vautsi vau, ihanan näköistä seutua! Tekisi niin mieli lähteä jonnekin ulkomaille pyörimään, mutta täällä kotimaassakin riittää puuhaa mm. kodin pakkauksen kanssa…:)
Kivaa! :)))
Eikö ookin! Se oli aika kaukana keskustasta, mutta niin paljon rauhallisempi, siistimpi ja puhtaampi, kaikin tavoin rauhallista varakastakin seutua, jossa oli turvallinen olla 🙂 Oli niin huippukivaa käydä siellä taas. Ainiin sulla muutto!! Kesällä täytyy oikeasti järkätä ne treffit Helsingissä! Urheutta muuttohommiin, ne ei aina oo kivoja mutta lopputulos palkitsee! 🙂
Ei me nyt sit nähty, mullakin oli ihan kauhee viikko töissä. Mut ihanaa että pääsit käymään ja fiilistelemään täällä! Ehkä toukokuussa Helsingissä.
A
No niinpä! Oli koko ajan mielessä mutta niin ne päivät vaan hurahti. Nähdään täällä sitten! 🙂 Just laitoinkin sulle facebookissa viestiä! 🙂
Voin niin samaistua tuohon nostalgiointiin. Viime syksynä kun kävin äitin kanssa Roomassa niin omalla kotikadulla kulkeminen tuntui jotenkin hirmu kuohuttavan nostalgisen ihanalle. Vaikka vaan kulki kadulta talon ohi. Vaikka kaikki oli muuttunut niin silti mikään ei ollut. Sama tunnelma ja samat silmää iskevät sotilaspojat talon eessä, hah!
Mutta ihanan näköistä. Ihanan seesteisen näköinen tuo puisto! Kyllä kelpaisi lähteä lenkille tollaiseen ympäristöön 🙂
Lounaspöydässä sanoivat että mulla on joku kolmenkympin kriisi kun tänä vuonna käyn itkeskelemässä kaikilla vanhoilla ovilla: Turussa, Brysselissä, Jenkeissä… 😀 Saattaa ollakin?! Mutta ihana oli tuolla käydä! Se on aika hurja fiilis kuitenkin, että on asunut jossakin tuommoisessa paikassa, uskaltanut, pystynyt, ja tehnyt sen. Sinäkin sen tiedät! 🙂