Singapore: Little India & Fort Canning

IMG_7887 IMG_7882 IMG_7888 IMG_7889 IMG_7893 IMG_7894 IMG_7899 IMG_7901 IMG_7904 IMG_7905 IMG_7908 IMG_7914 IMG_7916

Maanantaina jatkettiin siis Orchard Roadilta kohti Little Indiaa. Reitistä tuli kaikkein kätevin siten, että aloitettiin Little Indian metroasemalta ja käveltiin pääkatu Serangoon Roadin reunan kujaa pitkin seuraavalle metroasemalle nimeltään Farrer Park. 

Little Indiassa oli ihan kaikkea mitä Intiaan voi mielikuvissaan liittää: kultaa, pökerryttävä määrä kimalletta ja väriä, kaikkea glitteriä, koukeroa ja sykeröä joka paikassa. Kadulle avonaiset, vieriviereen sijoitetut pikkuputiikit möi koruja, kultaa, mausteita, kankaita, autonrenkaita, kännyköitä ja mitä ikinä. 

Yllättävintä ehkä oli se, kuinka rauhassa siellä sai kävellä. Ei sisäänheittäjiä, ei tunkeilijoita, ei hihaantarttujia, ei edes tuijottajia. Kuvasinkin ihan rauhassa, tosin en kehdannut kauheasti kuvata ihmisiä, jotka olisi olleet kuitenkin kaikkein mielenkiintoisimpia. Naiset pitkissä, upean värikkäissä silkkipuvuissaan ja koruissaan, tekemässä normaaleja ruokaostoksia. Vain hälinän seuraaminenkin oli hauskaa. Jos joku tuli selväksi, niin se, että intilalaiset rakastavat värejä!

Juteltiinkin tänään, että Singapore on kyllä todellinen Aasian kulttuurien sulatusuuni: täällä on valtavasti varsinkin kiinalaisia, intialaisia ja japanilaisia, sekä tietenkin malaijeja. Jostain syystä mulla ei ole koskaan ollut kova hinku Intiaan, mutta täällä siihen kulttuuriin (joka paikassa muuallakin kuin Little Indiassa) on törmännyt paljon enemmän kuin aikaisemmissa paikoissa missä olen käynyt. Vieläkään se ei maana ole ykköshoukuttelevuuksien kärjessä, mutta ehkä joskus!

No sitten, lähdettiin metrolla etelää kohti, ja arvottiin että mennäkö suoraan hotellille vai koukataanko Fort Canningin puiston kautta, josta on pidempi kävelymatka hotellille. Minä halusin mennä puistoon – virhe! Sisälle puistoon marssittiin suoraan ylellisen Hotel Fort Canningin aulan kautta, aivan läkähdyttävässä kuumuudessa. Se oli Chinatownin jälkeen toinen sellainen hetki kun teki mieli vain sulaa maahan. 

Hotel Fort Canningin viilennyksen jälkeen lähdettiin tutustumaan tuohon brittien sotilaskukkulaan ja sitä aikaisemman prinssin palatsipuistoon. Kartan ja opaskirjan perusteella luultiin, että puiston halki menee suoraan vain yksi tie, joka sivuaa pienen järven, ja ohittaa kahvilan. Tien eteläpäässä olisi tie hotellille. 

Kuvittelin mielessäni kivan nurmikentän, kävelyä alamäkeen järven vierellä, ehkä jäätelön puun alla penkillä ja historiallisesta taistelusta kertovan Battle Box -museon. No, niiden sijaan saatiin umpiryteikköinen sademetsä, suljettu Battle Box, siksak-labyrinttisokkelopolkuja (järvestä tai lammesta ei tietoakaan), taivaalta gallonittain vettä ja salamoita, suljettuja portteja polkujen päässä, pilalle menneet melko uudet sandaalit, litimärät vaatteet, laukut ja kellot, kieltoja jatkaa eteenpäin ukkosilmalla ja paniikkiraivari: miten tästä paikasta pääsee ulos?!

Kun vihdoin löydetiin pihalle, huomattiin olevamme väärällä puolella puistoa, ja matka hotellille oli paljon pidempi. Tarvottiin kaatosateessa pari kilometriä hotellille, ja voin kertoa, että itketti kun huomattiin että siivooja ei ollut jättänyt ainoatakaan pyyhettä huoneeseen, ja että puhtaat pyyhkeet oli kuulemma koko hotellista hetkeksi loppu. 

No, pyyhe tuli, ukkonen yltyi, minä vedin verhot kiinni ja peiton korviin. Kun heräsin, sade oli lakannut ja mielikin vähän parempi. Jatkettiin tuhlaamaan viimeiset Singaporen dollarit japanilaiseen ruokaan, ja käveltiin koko jokiranta molemmin puolin kauniissa iltavalaistuksessa vielä. Kameraa en ottanut mukaan illalla mikä vähän harmitti, mutta kännykällä kuvailin ahkeraan – niitäkin kuvia vielä tänne tulossa jossain vaiheessa. Sellainen viimeinen Singaporen -päivä! 🙂
IMG_7917 IMG_7920 IMG_7925
0 comments so far.

0 responses to “Singapore: Little India & Fort Canning”

  1. Anonymous says:

    Voi ei, mikä puistokokemus.. Ihan kamalaa. Tuli elävästi mieleen vuoden 2007 Barcelonan viikonloppumme, jolloin olo oli hetkittäin lähes lohduton. Saatiin ilmainen lomamatka auton oston yhteydessä ja pakollisena ajankohtana oli marras-joulukuun vaihde. Edellisinä viikkoina sää Barcelonassa oli ollut aurinkoinen ja kesäisen lämmin, mutta kun astuimme aamuvarhaisella lentokentältä ulos, lämpötila oli +9 ja jäätävää sadetta vaakatasossa. Olin vielä flunssassa ja kuumeessa, joten yllätys oli aika kamala. Tehtiin sama, eli haettiin ensimmäinen Mäkki, syötiin ihan kamalat hampurilaiset ja pohdittiin, ettei olisi pitänyt lähteä koko reissuun. Huonon ruoan jälkeen harhailtiin kaupungilla ilman karttaa etsien kuumeisesti kauppaa, josta saisi nenäliinoja, sateenvarjoja, huppareita, hanskoja, pipoja ja kaulaliinoja. Farkkujen vyö hajosi, joten sekin piti ostaa. Kaupunki oli harmaa ja märkä, eikä mikään ollut auki. Lopulta päätettiin mennä hotellille nukkumaan ja nuo neljän tunnin päikkärit jäivätkin matkan huippukohdaksi. Espanjassa taisi olla joku pyhäviikonloppu, jolloin kaupat ja nähtävyydet olivat todella nihkeästi auki. Kaupungissa oli pari ihan hienoakin juttua, jotka nähtiin vasta lauantai-iltana ja sunnuntaiaamuna ennen lentokentälle lähtöä. No, ensi lokakuussa brittiystävämme menevät naimisiin Kataloniassa, joten Barcelona saa uuden mahdollisuuden! Fingers crossed!
    -Marianne

  2. Ninnumaaria says:

    Eikä!! Ihan hirveää! Mut nää on joskus niitä hauskimpia juttuja jälkikäteen 🙂 kun päästiin hotelliin, olin oikeasti niin pahalla päällä, että olisin voinut repiä omat ja kaikkien muidenkin pelihousut. Sellaista se reissaaminen on, ja jos niitä huonoja juttuja kuitenkin harvemmin niin kokonaisuushan vain paranee 🙂

Leave a Reply to Ninnumaaria Cancel reply

Your email address will not be published.


© Eveliinalivin. BLOG DESIGN BY KOTRYNA BASS DESIGN