• telineet on poissa

Four focuses for fall

blackpleats-7

 

Ai vitsit että rakastan syksyä! Parasta siinä on se, kun rutiinit alkaa. Juuri ne, joista kesän alkaessa kaipasi niin hirveästi lomaa. Syksy on paljon parempi aika tuoreille ajatuksille ja kirkkaalle mielelle kuin vaikka vuodenvaihde. Vuodenvaihteeseen liittyy aina se ahdistus ajan ja vuosien vierimisestä aivan liian nopeasti, mutta syksyyn ei. Yksi juttu syksyssä on muuten se, että aika seuraavaan etappiin, eli jouluun on jotenkin paljon lyhyempi kuin aika tammikuusta seuraavaan juhannukseen tai kesälomaan. Syksyn pystyy hahmottamaan jotenkin paremmin, eikö?

 

blackpleats-2

blackpleats-10

blackpleats-6

blackpleats

blackpleats-9

 

Tänä syksynä aion ainakin:

Nukkua enemmän

Eli mennä aikaisemmin nukkumaan. Kesäöinä sitä tulee kukuttua aivan luvattoman myöhään, mikä on tosi harmittavasti jäänyt päälle nyt alkaneisiin työviikkoihinkin. En pääse töihin ennen yhdeksää tai puolta yhdeksää, vaikka asun parinkymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Rakastin sitä rytmiä kun tajusin mennä iltaisin 21-21:30 aikoihin sänkyyn ja heräsin virkeänä viiden-kuuden maissa. Sama homma käyntiin nyt! …tai siis heti sitten seuraavan loman jälkeen 😉

Lukea enemmän

Lukemisen lisäämisessä olen kyllä onnistunut aika hyvin viimeisen vuoden aikana. Riemusta kiljuen vastaanotin kuitenkin myös kutsun tälle syksylle kavereiden kirjapiiriin, jollaisesta olen varmaan teinistä saakka haaveillut. Suunnitteilla on lukea yksi kirja kerrallaan, ja kokoontua sitten juttelemaan siitä. Niin mahtavaa!

Sinnitellä ranskan kanssa

Ranskan tunnit jatkuu heti reissun jälkeen, alkavat oikeastaan jo sen aikana. Niin kivaa kuin se onkin, en voi kieltää, etteikö myös raskasta. Siihen menee kaksi arki-iltaa, maanantai ja keskiviikko, mikä tuntuu olevan viikosta puolet. Varsinkin jos lähdetään mökille torstaina töiden jälkeen, elämää on vain tiistai-iltaisin. Lisäharmin aiheuttaa se, että nämä edistyneemmät kurssit alkaa nyt siihen kellonaikaan kuin viime vuoden alkeispään kurssit päättyivät. Eli jos aion toteuttaa tuon ykköskohdan tavoitteen nukkumaanmenoajasta, saan suunnata suorilta sänkyyn ranskantunneilta. Tulee vaatimaan kuria. En kuitenkaan luovuta!

Muistaa ja toteuttaa date night ainakin kerran kuussa

Ulos syömään ja leffaan! Joku tiistai-ilta siis… Ihan liian usein kävellään jonkin ravintolan ohi ja huokailen, että voidaanko joskus mennä tuonne. Käytävien ravintoloiden lista kännykässäni vaan pitenee, ja leffat saa pyöriä teattereissa ilman meitä. Kettulainen, ei se ota muuta kuin sen että menee vaan!

 

blackpleats-4


ps. Ihanat raksamustelmat säärissä ei tule loppumaan syksylläkään. Ihmettelin oikein tätä listaa tehdessäni, että miten muka yksikään kohta ei liittynyt siihen projektiin. Siksi kai, kun se etenee ihan omin painoin. Sinne mennään aina kun päästään, ja se etenee sillä kerralla sen verran mitä etenee. Mitään muuta ei mahda, eikä tarvitsekaan. Siitä on siis ihme kyllä, ainakin toistaiseksi, ihan nollastressi. En olisi koskaan uskonut kun projektia aloitettiin!

 

Cos skirt & necklace
Lindex top
& Other Stories shoes
Givenchy bag
Zara coat
Le Specs sunnies



Nigellan chili-hunaja-lime-halloumisalaatti

halloumisalad-4

 

Joskus onnistun vahingossa surffailemaan kanavilla niin, että eksyn johonkin ruokaohjelmaan. Poikkeuksetta niistä innostun ja ihmettelen miksen katso niitä enemmän. Nigella Lawsonin, Jamie Oliverin ja Sikke Sumarin on lemppareita. Poimin niistä reseptejä johonkin laskunkulmaan ja teen heti. Harmikseni en koskaan niitä muista säilöä seuraavaan kertaan, mutta josko täällä blogissa pysyisi paremmassa tallessa.

En ole koskaan käsittänyt mansikoita suolaisessa ruuassa. Nyt jostain syystä niitä kuitenkin tähän halloumisalaattiin lisäsin, vaikkei ne edes kuuluneet ohjeeseen. Tulisen, makean ja kirpeän kastikkeen ja suolaisen juuston salaattiin ne kuitenkin sopikin tosi hyvin – vaikka edelleen mansikkani syön makeiden kanssa tai sellaisenaan mieluummin 😉

Tässä Nigellan halloumisalaatissa clue on kastikkeessa:

puolikkaan limen mehu
2-3 teelusikkaa hunajaa
3 tuoretta chiliä

Nigella käski pilkkomaan kaksi chiliä siemenineen ja yhden ilman, ja niin tein. Kaupan chileistä ei voi koskaan tietää kuinka tulisia ovat, ja tällä kertaa olisin voinut pilkkoa kaikki siemenineen. Joten elä reunalla ja pilko kaikki, jos edes vähän tulinen miellyttää.

Kaikki edellämainitut pikkukattilaan, sekoita koko ajan ja anna kiehahtaa kunnolla (varo, ettei kupli yli!). Madalla lämpöä ja anna kuplia vähän muutaman minuutin. Paista halloumit kuumalla pannulla, lisää salaatin päälle halloumit ja valuta niiden päälle kastiketta. Minä lisäsin vielä mansikat, vähän oliiviöljyä ja siemensekoitusta.

Ihanaa perjantaita ja viikonloppua sulle! Minä en tänäkään vuonna näe Flow’ta vaan aion hengailla viikonlopun kotona ja viedä veljentytöt Lintsille, jee! 🙂

 

halloumisalad-3

halloumisalad

halloumisalad-2

halloumisalad-5



Laying low or feeling low

collegedress-9

 

 

Otsikon samanthaquote on etsiytynyt päähäni useampana päivänä, kun on tehnyt mieli pysytellä vain neljän seinän sisällä. Ei ole huvittanut olla ulkona, missään sanan merkityksessä, ja olla kovin sosiaalinen. Joskus on näitä, ja se on ihan ookoo. Taitaa olla tärkeimmästä päästä niitä asioita, joissa sanotaan, että omaa oloaan pitää kuunnella.

Ristiriitaisia fiiliksiä on töihin paluusta ja kohta taas lomalle lähdöstäkin, ihan hullussa merkityksessä tosin. Nimittäin tällä viikolla maailma on herännyt, kalenteri alkanut täyttyä ja syksyn to do -lista hahmottua. Viimeksi tänään ihan paloin jutuista, joita haluan tänä syksynä päästä meillä tekemään, ja tuntuukin jopa vähän harmittavalta jättää se meininki tauolle jo ensi viikolla! Että hei mä haluan olla mukana näissä jutuissa, enkä vain kuulla niistä syyskuussa jälkikäteen! Kesällä lomalle tosiaankin oli tilausta, ja olo alkoi olla uupunut, mutta juuri nyt tilanne on jo toinen. Mutta hei, on kyllä aika ihana, jos työt tuntuu kesän jälkeen tältä. Hullua sitä siis on nyt itkeä, saa niitä jatkaa sitten syyskuussa taas! Pitää yrittää muistaa tämä työintoinen tunne, kun kone Hong Kongista laskeutuu Suomeen – veikkaanpa, että olotila voi siinä kohtaa olla vähän eri! Ensi vuonna ajoitan kuitenkin lomani, jos mahdollista, hieman aikaisempaan ajankohtaan. Näyttäisi siltä, että heinäkuun puolivälissä mennään jo puolivaloilla, kun taas elokuussa virtaa jo olisi.

Yksi laying low / feeling low -tunnetta tuoneista asioista on ollut treenaaminen. Kesällä ei tullut heilutettua mitään muuta kuin vasaraa ja herkkukaapin ovea, joten treenikausi on alkanut taas ihan nollasta. Näissä kuvissa vielä tumpelopaksu nilkkanikin on parantunut sen verran, että juoksukilometrejä voi jo ajatella. Ajattelinkin ottaa tähän vajaaseen kolmeen viikkoon lomien välissä kunnon boostin, ja ihan onnistunutkin siinä. Onnistunut treenaamisten ja syömisten suhteen, mutta voi kettulainen, etten minkään tulosten! Yleensä jo parissa päivässä, viikossa nyt vähintään häviää se kaikkein pöhöttynein olo, mutta nyt ei. Edelleen herään joka aamu niinkuin olisin vetänyt edellisiltana mäkkiä kaksin käsin. Enkä edes lomalla vedellyt! Alkaa turhauttaa.

Olen kuitenkin edelleen siinä uskossa, että pitää jatkaa vain. Jos vaikka linnoittaudunkin kotiin, teen sen ainakin vasta treenin ja työpäivän jälkeen, kropalle hyvää tekevien syömisten kanssa. Niin on hyvä. Tätä mieli ja keho nyt kaipaa, sitä ne saavat.

Ensi viikolla on vielä täysi höökä töissä, ja sitten jo torstai-iltana lähtee lento. Tuntuu, etten ole saanut itseäni lainkaan niskasta kiinni senkään asian suhteen: onko meillä nyt kaikki kunnossa järjestelyjen suhteen? Sekalaisia ajatuksenpätkiä leijailee päässä tarttumatta miksikään loogiseksi ketjuksi, jossa kaikki olisi selvää. Lisähaasteen tietyllä tavalla aiheuttaa se, että emme määränpäässä majoitu hotellissa. Ollaan kuitenkin saatu valtavasti neuvoja ja ohjeita, joten kyse on vain siitä, että tarvitsisin nyt muutaman keskeytyksettömän tunnin, jossa voisin ne rauhassa lukea peräjälkeen, ja tsekata säännöllisessä järjestyksessä onko kaikki kunnossa.

Ja mitä siellä kannattaakaan tehdä, mitä nähdä, minne mennä! Taitaakin nyt olla jälleen kerran niin, että sen näkee sitten. Pakkaan ainakin ihania mekkoja ja juoksulenkkarit. Tsekkaan pari hyvää ravintolaa. Mitä sitä muuta tarvitsee? Aijuu kameran! Harkitsin asukuvia tänään, mutta tiedäthän jo – pöhötysolo ja kotiolo. Siispä ei. Reissussa kuvaaminen taas on ihanaa! Sitten tännekin muita kuin mökkikuvia taas. Tässä niistä viime lomalta viimeiset – sain nimittäin kesällä ruksittua yli yhden pitkän ajan wanted -listallani pysyneen asian: kunnollisen collegemekon. Riittävän pitkä, laadukas, ryhdikäs, mukava, kaikin puolin hyvä. Sellainen on tämä.

 

collegedress-6

collegedress-18

collegedress-12

collegedress-21

collegedress-20

collegedress-17

collegedress-24

collegedress

collegedress-22

collegedress-16

collegedress-23

collegedress-25

collegedress-11

collegedress-15

Marc O’Polo dress
Marimekko coat
Vagabond shoes
Tine K Home bag
Cos necklace




© Eveliinalivin. BLOG DESIGN BY KOTRYNA BASS DESIGN