• ajatuksia thaimaasta lomakohteena

Ajatuksia Thaimaasta lomakohteena

blackoutfit-7

 

Huomasin tällä viikolla konkreettisesti, miksi on oikeasti vähän huono idea lähteä lomalle työvuoden hektisimpään aikaan. Tavallaan ajatus on ihana: pakoon pahinta paniikkia kalenterissa. Se kumminkin kostautuu, ai kettulainen että se kostautuukin. Palatessa pöydällä on nimittäin paljon isompi pino tavaraa, jonka alle olen hyvää vauhtia hautautumassa taas. Onneksi nämä työt on kausiluonteisia, kesä tietää aina varmaa koomaa päätöksentekoon. Ja olihan loma nyt huippu <3

Thaimaa valikoitui kohteeksi tällä kertaa kolmesta syystä. Kohteeseen piti päästä suoralla Finnairin lennolla, siellä piti olla takuuvarmasti lämmin ja sen piti tarjota totaalirelaamista. Ei oikeastaan koskaan varata lentoja suoraan Finnairilta, mutta nyt se kannatti. Saatiin nimittäin viime syksynä siitä perutusta Singaporen -lennosta se pieni korvaus, joka piti käyttää määräajassa.

 

blackoutfit-8

blackoutfit-11

 

Thaimaa sinänsä ei ole ollut mielessäni mikään ykköskohde, oikeastaan mielikuvat on olleet aina aika huonotkin. Stereotypiat pilanneet, myönnän. Kolme vuotta sitten käytiin kuitenkin ekan kerran (tai minä kävin) vastaavalla kevätlomalla Thaimaassa, ja matka oli tosi ihana. Hua Hin vaikutti kuitenkin etukäteen vielä turremaisemmalta kuin silloinen pieni Koh Yao Yain saari. Sitä se kyllä vähän olikin.

Meidän hotelli oli kuitenkin noin viidentoista kilometrin päässä Hua Hinin keskustasta, lähempänä pohjoista Cha Amia. Hotellin ympärillä ei ollut yhtään mitään, ja se oli täydellistä. Törmättiin sattumalta viikonlopun samassa hotellissa lomailleeseen Char and the city -blogin Caritaan, joka on täällä kirjoittanut hotellista ja kuvannut sen niin upeasti, etten edes yritä samaa! Devasom Hua Hin oli ehdottomasti yksi ihanimmista hotelleista, missä olen ikinä ollut. Nimenomaan hiljaiseen ja rauhalliseen rentoutumiseen luksusympäristössä. Ah, iso iso suositus siis.

Ja se se onkin minun kahden Thaimaan -matkan kokemuksellani parasta: sieltä löytyy paratiiseja kaikille. Niin reppureissaajille, bilettäjille kuin tällaisia keitaitakin etsiville. Vietettiin joka ikinen päivä resortin rauhassa aamusta iltaan. Iltaisin lähdettiin Hua Hiniin vain syömään. Ehdoton plussa nimittäin Thaimaassa myös ruoka. Kuka ei rakastaisi thairuokaa?! Ja myönnän – me matkustetaan ruuan perässä. (Vakavasti harkitaan palaamista Vietnamiin Hoi Anin Morning Glory -ravintolan vuoksi…)

 

blackoutfit-14

blackoutfit-9

blackoutfit-10

blackoutfit-6

 

Thaimaa on edelleen myös verrattain edullinen matkakohde. Kun lennot ja majoitus on maksettu, matkakassaa ei paljonkaan mukaan tarvitse. Juurikin ruoka on aika halpaa. Majoituksia löytyy kyllä kaikkiin hintaluokkiin, kaikki eivät todellakaan ole edullisimpia. Kuitenkin esimerkiksi Bangkokissa hotellimme sattui todella edulliseksi. Saatiin alle sadalla eurolla kahdeksi yöksi kuuluisan Lebua State Tower -hotellin 70 -neliöinen huone kahdella parvekkeella! Vasta taksimatkalla Hua Hinistä Bangkokiin kuultiin kuskilta, että hotelli on muun historiansa lisäksi tunnettu siitä, että sen kattobaarissa kuvattiin Hangover II -leffan kohtaus.

Bangkokin olisi muuten voinut jättää välistä. Kerätään kuitenkin matkoilta aina vähän bucket listin täytettä, joten halusin nähdä Bangkokin, kun en ollut kertaakaan käynyt. Kaksi yötä siellä oli tällä matkalla ihan tarpeeksi, liikaakin. Nyt olisin kaivannut lepoa enemmän, joten olisin mieluusti viettänyt Devasomissa aikaa pidempäänkin. Vaikka Bangkok ei nyt ihan auennut, jäi silti olo, että sillä olisi vielä paljon annettavaa. Ehkä siis paremmissa ruumiin ja sielun voimissa joku kerta.

Paljon on kuultu näillä aika lyhyillä Thaimaan -matkoillamme sitäkin, että mitä hullua sinne nyt viikoksi menee. Olen eri mieltä! Minusta ei ole paljonkaan väliä istuuko koneessa viisi, kuusi vai sen kymmenen tuntia, kun lento on suora. Aikaerokaan ei ole mitenkään mahdoton tuohon suuntaan. Ehdottomasti siis viikoksi raaskii Thaimaahan lähteä.

 

blackoutfit-12

blackoutfit-5

 

Summa summarum, ei tämä varmaan ollut viimeinen Thaimaan -matkamme. Lämpö, ruoka, paratiisihotellit ja aina ihana Aasia yhdistyvät täällä upeasti. En siis ihmettele, miksi kaikki turret sinne eksyy. Mekin. 



Kaikki kuorma pois

beach-9

 

Olenkohan jo kirjoittanut postauksen tämän nimisellä otsikolla? Sanakolmikko on nimittäin pyörinyt mielessäni alituiseen.

Nyt, vasta nyt loman tässä vaiheessa alkaa ajatukset virrata taas. Miten jumissa lukossa klikissä arjessa kiireissä murheissa sitä onkaan ollut viime kuukaudet, talven, syksyn. Ei ole ehtinyt ajatella. Ei oleilla. Vaikka mukamas olisikin, ei oikeasti ole. Tämäkin aika tulee olemaan riittämätön. Olen kuitenkin saamassa kiinni edes vähän siitä, millä tavalla mielen pitäisi liikkua ihan normaalissa olotilassa. Ei siis erityisen kirkkaassa ja kevyessä, vaan tavallisessa normaalissa.

Kerroinkin ennen lomaa, että ostin Maaret Kallion Lujasti lempeä -kirjan. Olen onnistunut välttelemään self help -oppaita 33 vuottani, kailottaen mieluummin travels? Travels! (Antakaa anteeksi, kaikki Sinkkisten onelinerit on tatuoitu päähäni). Olen pelännyt niiden olevan raskaita ja ahdistavia, vieden vain yhden ihmisen totuuksiin kykenemään antamatta mitään laveampaa.

Toisaalta mietin ja vatvon kaikkea muutoinkin niin paljon, että olen pelännyt kuluttaa kallisarvoista vapaa-aikaani ihan vapaaehtoisesti sen parissa. Olen ehdottomasti oikeastaan karttanut sitä, ja valinnut kirjoikseni jotakin paljon keveämpää. Maaret Kallio käskee miettimään mieltään, ja onhan se nyt pelottavaa. Onneksi kuitenkin nimensä mukaisesti lempeästi. Se ei oikeastaan olekaan kovin ahdistavaa. Uskaltaisiko sanoa, että tuntuu aika hyvältäkin.

En ole täysin kääntänyt kelkkaani, mutta paljon pyörtänyt. Kirjahan on hyvä. Raskas, kyllä. Raskas siitä syystä, kuin sen pitääkin: on paljon mietittävää väleissä. Paljon olen sieltä mukaani jo pinonnut. Yksi asia on kuitenkin eniten mielessä: kuormaa on kotona kevennettävä. Koko ajan selkenee, miten, mutta kirkastan sitä ajatusta vielä.

Parasta lomassa tämä kuitenkin on: oleminen vain. Kun kaikki normaali kaikkoaa ja alkaa tosissaan nähdä metsää puilta. Huolestun hiukan kyllä siitä, miten kauan siihen aina loman alussa menee. Ja siitä, että tiedän tämän ajan olevan liian lyhyt. Siksi onkin oikeasti pyrittävä kotona siihen, että kuorma olisi arjessa vähäisempi. Ettei tämä rennompi ja avoimempi olotila olisi vain lomien luksusta vuoden aikana.

Hankalaa keventäminen on siksi, että kaiken olen elämääni valinnut. Helppoa siksi, että kaiken voin sieltä myös itse poistaa.

 

beach-3

beach-5

 

Voi luoja mikä lomakliseepose. 

 

beach-16

beach

beach-8

beacha

beach-12

beach-2



Rennompi reissaaja (terkut Thaimaasta!)

firstday-6

 

Pieni tauko arkeen alkoi viimein, kun saavuttiin Bangkokiin aikaisin tänä aamuna. Lauantai-iltana voin vielä jotenkin huonosti. Viimeiset työt ja muutama muu asia kiireellä päätökseen, ehkä se sattui ihan vatsaankin. Sunnuntaiaamuna olin kuitenkin onneksi kunnossa, mutta kaikki pakkaamatta. Siis ihan kaikki.

Tiedättehän, että stressaan paljon ja kaikesta. Ja että viime aikoina olen todella yrittänyt kiinnittää huomiota lempeyteen. Siihen, että paras riittää, ja että se paras ei aina tarkoita viimeisiä voimia. Ei oikeastaan koskaan.

Olisikohan se jotenkin nyt tepsinyt. Olen nimittäin huomannut nyt muutamissa asioissa ihmeellisen asian: en enää stressaakaan. Viimeksi juuri äsken töissä oli niitä isoimpia ja haasteellisimpia koitoksia, joita työssäni voi olla. Harvinaisia, kerta pari vuoteen. Nyt viime viikolla loman alle kaksi. Kummallakin kerralla vasta aamulla tajusin, että aijuu, se onkin tänään. Ennen olen jännittänyt näitä unettomina öinä vanne päässä.

Itse tilannetta ennenkään ei pulssi noussut liikaa, ja paikan päällä aina olenkin ihan viileä. Tai itse asiassa en, vaan liekeissä. Tiedän, mitä teen, eikä mikään silloin enää pysäytä. Se ennakkojännittäminen, epävarmuus ja kaikkien mörköjen manaaminen vaan on ollut hirveää.

Toiseksi nyt tänne lähteminen. Reissuista on tullut pikkuhiljaa sillä tavalla rutiinia, että valmistautumiseen on aina tietty kaava. Ei tarvitse liiemmin miettiä mitä lämpölomalle tarvitaan, ja ne passit, pillerit, purkit ja paperit pakkautuu melkein automaattisesti. Silti se sama vanne on pariakin päivää, viikkoakin ennen löytynyt tukasta reissujen alla. Nyt ei. En tosin ehtinytkään, mutta ei kiinnostanut muutenkaan.

Silittelin sunnuntaiaamuna, lähtöaamuna siis vasta vaatteet laukkuun, syötiin hyvä hiljainen brunssi kotona ja venyttiin lentokentälle pikkuhiljaa. Sen verran pikkuhiljaa, että oltiin portilla viimeisessä kuulutuksessa (okei, siinä hieman hermo alkoi otsalla tykyttää, mutta vain hyvin vähän), mutta eipä jäänyt aikaa murehtia mitään, kun matka jo alkoi.

Ei jännittänyt, tippuuko kone, ei se, onko turbulenssia, eikä edes se, kun sitä sitten viimein oli kolmisen tuntia yhtä putkeen. Kysyin haluaisiko naapurin tyttö istua tyhjällä keskirivillä, ja halusihan se. Saatiin siis kolmen penkin ikkunarivi vain itsellemme, ja laitoin siihen pitkäkseni koko lennoksi, puoliksi Mr:n sylissä. Oli ihanaa, luin yhden kirjan (Henriikka Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävän, just helppo ja hauska), söin ja nukuin turbulenssit läpi. Ajattelin, että jos putoaa niin putoaa sitten.

Kentällä ei löydetty tilattua taksia, ja etsiskeltiin sitä jonkun aikaa. Sitä paperia en ollut printannut, eikä numeroa siis ollut. Ei noussut paniikki siinäkään. Äh, koska miksi olisi? Alakerrasta taksi sitten vaan ja lasku hotellille, jos kyyti oli karannut ilman meitä. Tämä kaikki voi olla kovin tavallista monelle, mutta minä juhlin näitä viileitä olotilojani kuin parastakin voittoa. Onpa tämä mukavaa.

Paitsi että. Olen niin tottunut siihen äärimmäisen huojentuneeseen tunteeseen, kun taivas ei pudonnutkaan, kone ei tippunutkaan, yleisö ei raadellutkaan, en mokannutkaan naamaani piloille, maailma ei päättynytkään, että on kummallista olla ilman sitä. Kun ei jännitä ja pelota ja stressaa, huojennuskin puuttuu. Ihan tasaista vain. Olenkohan koukussa siihen? Tottunut, että kun pahoin pelkää, hyvin selkii. Entä jos ei pelkääkään, käykö sitten pahoin? Voi luoja, nyt lopetan tämän. Hyvää yötä. Thaimaassa kaikki hyvin.

 

firstday-10

firstday-2

firstday-11

firstday-9

firstday-5

firstday-8

firstday-4

firstday-12

firstday-3

firstday-13

firstday-7

H&M swimsuit
& Other Stories dress
Devasom Hua Hin resort




© Eveliinalivin. BLOG DESIGN BY KOTRYNA BASS DESIGN